Kisu kuoli yllättäen tässä vähän aikaa sitten. Se oli kova shokki ja suru. Edi on lohduttanut mua kovasti, vaikka aluksi tuntui etten halua sitäkään lähelleni.
Iloisena uutisena se että meille tulee pentu, Metsäkansan Fauni. En ehkä olisi ottanut näin pian uutta kissaa mutta asia oli sovittu jo ennen Kisun kuolemaa. Ja nyt alkaa tuntua että se on ihan hyvä että vauva tulee. Varsinkin Edin kannalta, jos se saisi Faunista uuden ystävän. Ja kyllähän minäkin aivan rakastuin Fauniin kun näin sen viimeksi. Nyt pitäisi vielä viikko odottaa että saan sen kotiin.
Muuten elämä on täynnä koulua. Ja kissanäyttelyitä. Mulla on taas tän kevään aikana joka kuussa näyttelyitä jo varattuna.
Vähän aikaa sitten tuntui kaikki menevän huonosti. En nukkunut kunnolla ja oli todella vaikeaa käydä koulussa tai tehdä yhtään mitään. Nyt menee selvästi paremmin. Olen ihan pirteäkin ja yleensä ihan hyvällä tuulella. Ystäviä vähän kaipaan, heitä näkee liian harvoin. Toisaalta en jaksa matkustella, eikä siihen ole rahaakaan, joten onhan se vähän itsestäkin kiinni ettei heitä näe niin usein.