IRC-Galleria

Pääsin sit kuitenkin opiskelemaan. Kymenlaakson ammattikorkeakouluun Kouvolaan, Viestinnän koulutusohjelmaan opiskelemaan graafista suunnittelua. Jippii, sain tiedon tänään että tässäpä on vajaa kaks viikkoo aikaa ennen koulun alkua ja pitäs kai asuntokin jostain hommata:S :D :S

vai alkoiko se jo kun on ollut niin kuuma. Mulla ois vielä huomenna töitä ja sitten "lomalle". Ekan viikon hoidan koiria ja kaikkee muuta tekemistä riittää.

Ei ne pääsykokeet nyt kauheen hyvin menny. En oikein usko että pääsen... Odotellaan nyt kuitenkin tuloksia ja mietitään sitten mitä pitäs tehdä.

Ei nyt taas kauheesti innosta mikään. Mutta odottelen sellasta päivää että voin maata auringossa takapihalla ja juoda vähän siideriä. Sillai ihan rennosti ettei oo kiire mihinkään ja ehtii hetken nauttia kesästä ennen kun tulee syksy ja stressi työttömyydestä tai opiskelusta ja muusta sellasesta.

Kissit ois kiva saada pihalle kanssa. Narun päähän kun ei oo sellasta aitausta. Ois niin kiva kun ois niille oma paikka missä ne sais olla vapaasti sillon kun haluavat.

Töissä... ihan just lähössä kotiin. Sitten oonkin viikon poissa. Ma ja ti on pääsykoe ja ke on toinen pääsykoe. Se toinen on visuaalinen viestintä ja se mua niinkun enemmän kiinnostas, mut näkee nyt. Torstaina mennään sit Tallinnaan serkkujen kanssa. Matkaa on suunniteltu innolla. Tuskajuomia ostaan... vaik olishan se loppujen lopuksi tullut halvemmaksi ostaa ne suomessa. Vaikka matkan hinnan sitä säästää kyllä jo niissä juomissa (ja kun vielä ostaa röökit ja jotain sidukkaa lisäks) mut sit se on palkaton vapaa mulle ja rahaahan siellä palaa muutenkin. Vähän huolettaa toi.

Muuten ei paljoo uutta. Edi sai kaksi sertiä Pirokin näyttelystä. Sekin oli ihan kiva viikonloppu, vaikkakin tosi pitkät päivät

Ihan ihmeellistä, istuin tänään auringossa parvekkeella ja join kahvia ja poltin tupakan ja tunsin itseni onnelliseksi. Ihan oikeesti, se on viime aikoina ollut aika harvinaista herkkua. Ainoo mikä vähän laski mielialaa oli se tupakka, en siis vieläkään ole onnistunut lopettamaan, vähentämään kylläkin. Kävin myös kaupungilla, luin Medarissa Iltasanomat ja kävin kaupassa. Illalla mennään vielä spinningiin ihan ekaa kertaa, mikä pelottaa hirmuisesti. Olen saanut töitä Tervakoski OY:ltä joten heikko rahatilanne paranee... Nyt vaan odotellaan että työt alkaa ja sitten sinnitellään ekaan palkkaan asti. Jos saan vielä asumistuen ens kuulle niin hätää ei ole, sen joutuu tosin maksamaan sitten takaisin. Puhuttiin äitin kanssa että mentäis huomenna kaupungille ostoksille. Mä tarttisinkin liikuntavaatteita ja töihin jotain. En tosin tahdo uskaltaa ostaa mitään, kun pelkään että koko muuttuu. Olen nyt laihtunut 8.9 kiloa ja aion laihtua lisää. Tiukkoja vaatteita en silti uskalla ostaa kun pelkään etten laihdukaan. Kaverin kanssa tehtiin diili että laihdutetaan yhdessä. Pitäisi laihtua 7kg ennen Tuskaa, (30.6.). Onnistuu jos en repsahda ahmimaan.

Sain sitten vihdoin uuden maton lattialle. Kissat ainakin tykkäs. Mä en oo vielä päättänyt onko toi punanen piristävä vai ärsyttävä väri. Siellä salillakin on tullu käytyä tällä viikolla jo kolme kertaa ja hybvin on alkanut. Remontoin tässä itseäni ja kotiani. Tulee uusi sänkykin:) Ton vanhan värit ei oikein sovi enää, pitänee laittaa nekin sitten uusiks, viimeistään sitten kun on rahaa taas joskus... (niin, no, en mä tota mattookaan itse maksanut.)

kaksi päivää kissanäyttelyssä, jippii. Eikä vielä edes oman kissan kanssa. Sekin on tässä vielä edessä:) Ihastuin cornish rex-rotuun. (yksi kuva muitten elukoiden kansiossa). Ja koska viikonloppu oli mukava ja kissat kanssa niin tunnen ajautuneeni yhä enemmän kissaihmiseksi. Ei sillä että se jotenkin olisi "pois" koirien rakastamisesta. Mutta onneksi ei ole kiire mihinkään, katsellaan nyt miten tuo Edin "ura" lähtee käyntiin näin aluksi. Tuulilta sain kuulla muutaman kerran että mulle on tulossa kolmaskin kissa. Hmmmm... en pistä vastaankaan, mutta katsotaan nyt, ajan kanssa ja miten olosuhteet tästä kehittyvät. Sitäkun ei yhtään vielä tiedä missä sitä ollaan puolen vuoden päästä, vai ollaanko yhä tässä?

mulla menee hermot ton viimisen tehtävän kanssa. Se ei tahdo valmistua eikä siitä edes ole tulossa kovin hyvä. Tekis välillä mieli lyödä hanskat tiskiin koko homman kanssa. Onneks on noita tassuterapeutteja joiden kanssa voi välillä vähän rentoutua.

Oli joo aurinkoista ja kävelinkin aamulla taas porukoille. Wiljokin tulee huomenna mun luo, vähän pitemmäks aikaa niin tuleepahan lenkkeiltyä. Äitin kanssa puhuttiin että alettas käymään yhessä salilla. Se ois hyvä. Vähän kyllä pelottaa mitä ne tällasesta pullukasta siellä ajattelis... ja kun ei tiedä niistä laitteistakaan mitään eikä mistään miten siellä toimitaan. Huomenna pitää taas hoitaa monta asiaa. Lauantaina meenkin sitten kissanäyttelyyn tapaamaan pari kaveria ja katsomaan näyttelyä. Kun en niistäkään vielä tiedä ihan miten se toimii. Hohhoijaa. Sitämukaan kun saan asioita hoidettua tuntuu niitä aina tulevan vaan lisää... Mut hei, kyl tää tästä, katotaan miten lähtee työttömyys käyntiin. Huomenna työkkäriin, puuh.

No niin, se loppui sittenkin. Mitäs mä nyt sitten tekisin, etten jäis kotiin jumittaan. Ainakin näin ekaks voisin käydä Medarissa kahvilla. Ryypätäkkin vois muttei yksin viitti ja seuraa tuskin saa. Edi yrittää panna mut Kisu ei anna. Tää on toistunu jo usein tällä viikolla. Ois ees rahaa niin vois tehdä kaikenlaista kivaa.

Lauantai ja mä istun yksin kotona koko päivän, vaikka ois ollu aikaa tehä kaikenlaista hyödyllistä. Tottapuhuen tein mä yhen tehtävän. Nyt on enää se kaikista vaikein jäljellä, hui. Huomen täytyy kävellä ghettoon kyläilemään ja hakemaan auto kun tartten sitä maanantaina. Joka tapauksessa, taas on yhestä viikosta selvitty, ehkä ei niin kunnialla, mutta kuitenkin.