on muuten mielenkiintoinen juttu. Ei nyt nimittäin sitä tunnetta ole vielä tullut, mikä on ennen ollu - jokaisessa startissa on vähän ollut uutta ja jännää, miettimistä että miten se nyt menikään ja ehtiikö alta pois, mitä kaikkea pitikään muistaa jne. Nyt on jotenkin vain takki tyhjä - ehkä jännitys tulee sitten kun on aika lähestyä rataa tai sitten ei... Luotan niin paljon omaani, että yhtä matkaa takaisinkin tullaan, niin liekö siinä sitten. Tämä on todellakin "meidän juttu" - en tuota veisi, jos ei kärryjä vetää haluaisi ja radalla kilpaa juosta. Vieläkin on neuvotteluja koppiin mennessä vauhdista, millä sinne mennään, mutta ei vielä ole jäänyt reissuun lähtemättä.
Muut ajaa voitosta, me ajetaan ilosta että saadaan osallistua. Olisi toki kiva saavuttaa joskus jotain, mutta se aika on jäänyt taakse että yritetään liikaa - tintin kanssa siis.