IRC-Galleria

Vaihteeksi oli kivaa eilen, eilisestä hyvä kirjoittaa kun se jo tapahtunut.. Mutta oli kuitenniin - parin tunnin unilla meinas väsy tulla jo matkalla, mutta känny pelastaa kyllä että hereillä pysyy. Ja pienen iloisen ilmeisen ponin näin, viimes olikin murheellista katsottavaa, mutta joskus olen sittenkin oikeassa paikassa ollut oikeaan aikaan - ei nyt vielä ihan sellainen kuin löytyy muilta yleensä ja kolme mahtuis minun yhteen ;) Mutta iloinen mieli tuli.

Ja pelotettelu minulle kyllä tehoaa, ihan turhaa touhua sellainen - pitäis luottaa aina omiin tuntemuksiin hevostenkin suhteen. Raskasta puuhaa vaikka oli, hiki virtas - se nyt mun kunnolla ole mitään uutta tosin - niin tuli itselle mielikuva että ainakin mitä tein "mutu-periaatteella" onnistui paremmin kuin hyvin, opetettu taasen taisi mennä "sinnepäin" kun aina suhtaudun kuitenkin asioihin nykyisin varauksella... Vanha on joskus parempi kuin pussillinen uutta, mutta avoimin mielin toki liikkeellä ja tietoa koskaan ole vielä liikaa tullut ;)

Ja kävin harrastamassa sit sitä mistä tykkään edelleenkin tehdä enempi kuin mitään muuta - harmittaa vain kun ääni on jostain syystä nyt heikolla hapella... Mutta kentällä on aina kivaa, varsinkin jos saa aikaan selvää parannusta tilanteeseen. Joskus ei onnistu, joskus onnistuu hetkessä, mutta koskaan en ole vielä luovuttanu yrittämästä. Säikyttelin heti ensikerrasta lähtien, että tietävät sitten mihin varautua - asiat kun etenee niin yleensä ne vaikeutuu.

Nyt sitten paperipinon pariin, hevoset on tarhassa, nauttivat keväisestä talvipäivästä ja illalla sit kuntosalille painun. Tulee kävelykoneessa oltua, tehtyä kevyillä painoilla toistoja paljon ja välillä kokeiltua josko painavampaa jaksais. Tulee tehtyä myöskin lähentäjille ja loitontajille treeniä, harjoiteltua koordinaatiota niin eteen kuin taaksekin. Suomeks... siivoan tallin ja kuivitan koneella karsinat ;)

ihan kuin aprillia olis ollu koko touhu koululla tänään, mut siellä osalla tunteet sit kuumu ;) nauratti ja tympi samaan aikaan, ei voi uskoa että totta oli tämä päivä... Kerrassaan...

Mut tulipa nähtyä hevosten akupunktiota, jotain ihan uutta tuli sit nähtyä - oli jännää =)

...on se vaan jännää tuo hevosen karva, kun alkaa irrota. Sitä on käsissä, vaatteissa, silmissä ja suussa - ja sit ihmetellään miks ei hymyilytä. Hymyile itse ku on sekunnissa suu täynnä karvaa, jota sit illalla kakotaan pois niinku kissa karvapalloja.

Mut ongelmaan on tietty ratkaisuja, karvojen leikkaus olis ihanata, mut eihän meillä sellaista voi tehdä - paleltuvat ku torakat. Mut viimein raaskin säästöjä sen verran käyttää et ostin vähä kalliimpaa karvakiillotinta ja avot, helpottaa. Ja paljon...

...se aika vuodesta, että sulhaset pitäis kohta löytää - tänä vuonna aikeissa sitten tintin pikkuinen saada aluille. Kilpailut on kilpailtu, paljon onnea ja iloa saatu, nyt hyvä hetki teettää ennenkuin ikää on liikaa. Ja ponipari, niille pitäis jostain läheltä löytää ykkösen ori, mutta mistä?

...ne ei petä, tekevät korvat hörössä työnsä, ovat kilttejä ja lutuisia - ponikeikalla. Kotona saattavat kiukutellakin, joskus tuntuu että ne muuttuu aivan toisenlaisiksi kun ei ole vieraita lähellä ;) Mutta kyllä ne nauttii kun huomaavat että koppi tulee auton perään ja ponikärryt nostetaan esille - molemmat melkein juoksi tänään sisälle.

Tulis nyt äkkiä kevät, saisi klipattua tuon hassukarvaisen ponin turkin - kameran unohdin sisälle tänään, mutta sillä on kaulallakin karvat väärään suuntaan ;)

... ei tule yksin, mutta ilmeisesti puskatammani on vanhenemassa - yllätti tänään kyllä minut täysin. Kepsahti mahalleen kesken tunnin, säikäytti totaalisesti. Tuo kun ei kaatunu ole koskaan vielä, kompastellu kyllä, mutta niin tarkka on itsestään ettei nurin mene kuin piehtaroidessa. Vanhuus sille tulossa, onhan sillä ikääkin jo kyllä ;)

taasen päivä vaihtui nopeasti...

eilen oli hauskaa taasen - mun töppöjaloilla ei sitten esitetä oikeita juoksijoita - alan esittää vain noita poneja ;) Tykkäsin kyllä, oli tosi mukavat esitettävät vaikka toisella olikin virtaa kun radalla meni hevosia. Hienoja ne oli molemmat, sano tuomarit mitä sanoi - toinen olikin kyllä luokkavoittaja ja silleen ;)

Tulipa huomattua sitten että omat ennakkoluulot oli väärät. Klippaus on järkevää puuhaa, hevoset oikein huokaisi kun pääsi turkista ja toiselle varsinkin oli todella hyvä ihan ihoterveyden kannalta. Toisesta tulikin puudeli, mutta se toinen - oli hevosta nimellä sitten siunattu - joten siitä ei enää puudelia tehty ;) Molemmat otti homman lunkisti, olin henkisesti valmistautunut ihan erilaiseen kokemukseen. Hienoja oli molemmat, jännä nähdä mitä tuumaavat kun karvat vähän kasvaa - menikö edes siedettävällä tasolla siististi. Ennakkoluuloista siis suurempi oli tuo käyttäytyminen itse puuhassa - molemmat oli oikeasti niin miellyttäviä etten enää ole niin varautunut jos joskus joku kysyy tekeen toistamiseen uudelleen.

heh... aamulla hurja kiire odottamaan... oli melkoinen pettymys huomata että kiireellä menin ja sit 2,5h olikin aikaa - mutta suotta tietysti mulle kertoa olis ollu tuosta...

Hommat toimi, tiimityö on voimaa ;) Kaikkea aina tarvitse tietää itse, joten tästä selvittiin kyllä helin avustuksella täysin - vielä pientä lisäks, mutta tavoite täynnä tähän asti =) Team PR:n perustamisen opit tuli kyllä hyötykäyttöön eilen - ei ahdistanut yhtään mitä kyselivät - joskus on kokemuksestakin hyötyä :D

ens viikolle suunnittelin taasen jännää - hupia toisten hevosten kanssa - tykkään niin kovin käydä maailmalla välillä =)

huomenna jännän jännä päivä, kerrassaan - heräänkö, sujuuko matka, onnistuuko kaikki - mutta siitä sitten jos ja kun reissu tehtynä =) Hevosillekin löyty hoitaja aamuks, niin saavat ruoat ajallaan ja pääsevät ulos ;)

Projektikin viimein ymmärsi että käynti on toki hienoa, mutta raviakin voi mennä - ei sitä uskois nuoreks ja puolen toista viikon ajan ratsastetuks... Mutta kun tekee pohjat perusteellisesti, niin hommat sujuu sit jouhevasti ;)

sattu työtapaturma perjantaina - tai no.. tapaturma kuitenniin ;) metalli on kovempaa kuin mun pää, olisihan tuo jo pitänyt tähän ikään oppia. Kuitenniin sählään hevosten kanssa, ajokilometrejä maantiellä tulee satoja viikossa ja silleen - niin sitten pitää tälli ottaa ku hakee vesiastiaa karsinasta, ponnistaa kynnyksen yli ja pang. Silmälasit kun on ja sopivasti sattuu, niin sitten koskee. Nyt ei naurata, ei sen takia ettei olis hauskaa, vaan kun koskee jos nauraa :D Huomenna taasen päivä uus, joten eiköhän tämä tästä. Apteekin ihmelääkkeet muuten tehoaa, ei tule mustaks toivottavasti koko silmä ;)