IRC-Galleria

Höpönetistä bongasin (juu, siellä liikun jälleen), mutta tämä osui ja uppos =) Hupaisa juttu, josta en tiedä kuka kirjoittanut, mutta toivottavasti ei tykkää huonoa kun tänne laitan...


Ennen oli paljon helpompaa, siis todella.
Otetaan esim. urheilu. Ei tarttenu @!#$ jännittää ja valvoo yömyöhään, että pärjääkö Suomi kiekossa. Kun se ei pärjänny. Jos nyt sattu voittaan säkällä vaikka esim Ruotsin niin viimestään Itä-Saksalle sitten hävittiin tai se @!#$ Kyynhakkel tuli ja teki kolme. Joukkue oli täynnä äijiä; kun niitä vitutti, joka oli varmaan jatkuva olotila, niin ne veti pään täyteen jossain paikallisessa paarissa, ja taas oli helppo käydä
häviämässä seuraavana päivänä kauheessa kanuunassa. Nyt jos käyttää nuuskaa niin lehdet kirjottaa!!

Ja kesäurheilussa sai doupata niin paljon kun maksa kesti ja tiesi pommin varmaan että ainakin Vireeni tai Karppinen oli satsannu sen verran paljon kemikaaliosastoon että mitaleja tuli.
Nyt ne saatanat kyttää koko ajan, kun urheilijat yrittää keskittyä. Ota siinä nyt sitten mitaleja. Ja kiekosta vielä, ei tarttenu sitäkään jännittää, että jokkut @!#$ Kiekko-Espoot tai Pelicansit tai jokkut muut paskajoukkueet olis edes yrittäny haaveilla voittamisesta. Yleensä voitti Tappara, joka tottakai vähän vitutti, tai sitten korkeintaan tepsi tai Ässät. Parasta kumminkin oli se, että mikään helsinkiläinen joukkue ei voittanu.

No mitäs sitten maailman politiikka, geopolitiikka ja
kansainvälinen talous.
Maailmassa on nykyään niin paljon maitakin, että mukulat joutuu alkaa varmaan lukeen maantietoo @!#$ neljän vanhana, että ne oppii kaikki maat.
Siis ihan kun sillä olis mitään merkitystä, onko joku kongo kongo vai Zaire ; ne kuolee kohta kumminkin kaikki aidsiin.
Ulkopolitiikka oli helppoo; Kekkonen ja Karjalainen kävi pari kertaa vuodessa vetään pään täyteen preesnevin kanssa ja taas oli idänkauppa mallillaan. Ja mikään lehti, ei edes hymy tai jallu, ei uskaltanu
mainita @!#$ sanallakaan siitä, että Kekkonen kävi paneen jotain naapurin ämmää.
Nyt kun Kanerva kirjottaa pari pikkutuhmaa tekstaria niin heti joutuu eroon.
Ja oon sata varma, että se ei saanu edes housupillua siltä Tukiaisen huoralta.
Vienti veti ; heti kun näytti vähan takkuavan niin ei muuta kun sellanen vähintään 20 % devalvaatio peliin. Ei tarttenu valittaa, että kansalaisten ostovoima laski. @!#$ sillon mitään ostovoimaa ollu ylipäätään eikä käyty ulkomailla. Ihmiset oli onnellisia, jos
ne pääsi lättähatulla Suinulaan asemalle ja siitä kävellen kaks kilometriä mökille, missä ei ollu sähköö joten ei tarttenu kattella mitään nykyajan paskasarjoja.
Ja jos oli sähköt ja mustavalkonen teevee niin pysty
kattoon laatuohjelmia kuten Tankki täyteen tai Naapurilähiö.

Kesät oli pitkiä ja lämpimiä ja sato vaan öisin. Ja järvissä oli vesi lämmintä. Tosin vähän paskasta kun viereinen sellutehdas puski vähän pitkäks menneen keiton naapurilahteen.
Talvella oli paljon lunta ja pakkasta oli just sopivasti, ja lumisade loppu aina just ennen kun alko
peli Sorsussa Kalevan eetä vastaan. Jää oli tasanen ja sopivan liukas.
Ja kenttä-äijän kopissa oli lämmin, ja sen muija leipo ihan sairaan hyviä korvapuusteja. Mukulat sai rauhassa olla ulkona, kun ei ollu jotain namusetää tai pedofiilia koko ajan runkkaamassa jossain puskassa. Ja
jos oli niin Putkosen isä nappas pyörän liiteristä, sotki paikalle ja paino sitä niin @!#$ turpaan, että oli näkö ja kuulo sekasin. Ei tarttenu viedä
sitä jonnekin @!#$ terapeutille tai kuraattorille ja taas säästy veronmaksajien rahoja.

Mopolla sai ajaa ilman kypärää, ei ollu nopeusrajotuksia, bensa oli halpaa, autot alitehosia ja rumia, yms. Ylipäätään tieliikenteessä oli kaikki kunnossa. Kännissäkin taisi saada ajaan. Kohta on joka
kulmassa valvontakamerat, ja varmaan jalankulkijoillakin on kypärät.

Tytöt oli kauniita eikä niiltä saanu pillua. Ja jos joku nyt sattu saamaan niin ei tarttenu koko ajan pelätä että kuolenko mää nyt kohta, kun ei
tarttenu pelätä aidista tai muita neekerisankkereita.
Homot oli reilusti homoja. Tosin niitä ei paljon ollu niinku nykyään.
Ja jos oli niin pysty yrittään saada Putkosen isä vetään sitäkin turpaan,
niin kyllä jätkältä homoiluinto haihtu.
Neekereitä oli aniharvassa ja niitä sai sanoo reilusti neekereiks. Nykyään kun ei tiedä mitä pitäs sanoa kun joku voi vaikka luulla rasistiks.

Musiikissa oli selkeet kaavat. Kun radiossa oli vaan ne kolme kanavaa, josta yleensä tuli tosin jotain stereotestiä tai Anneli Tempakan valistusohjelmaa, niin ethän sää edes tienny mitä levyjä pitäis ostaa!!
Helpointa oli kattoo kerran vuodessa Syksyn Sävel ja Euroviisut ja valinta oli selvä; joku Finnhits 3, jos halus suomalaista tai sittne K-tel (teeveestä tuttu) jos halus kuunnella jotain kovempaa niinku Baccaraa
tai jotain muuta. Nyt kun menee levykauppaan niin ethän saa edes löydä sieltä mitään, kun et tiedä onko sun haluama levy housea, acid housea, räppia, tecnoa, dancea, tai jotain. Ei vaan löydy. Laulajat laulo niin että sanoista sai selvää ja niitä lauluja pysty niinku
yrittää hyräillä tai jopa laulaa mukana.
Nykyään musiikki on sellasta renkutusta että laula nyt siinä sitten.

Sitten ravintolat; tosin mun kokemukset on vasta 70-luvun lopusta, kun alko pääseen paariin väärillä papereilla (paperitkin oli sillon helppo väärentää!!), ja elämä oli helppoo. Paarit meni kiinni puolen yön
paikkeilla. Ei tarvinnu roikkua jossain vitun yökerhossa aamu neljään.
Pohjia alettiin ottaan jo hyvissä ajoin iltapäivällä, ja pohjia otettiin kunnolla. Ei tarttenu hiiviskellä ja häpeillä, että joku luulis köyhäks kun joutu juomaan pohjia. Kaikki joi ja kaikki oli lähes yhtä köyhiä.

Siis tuliko selväks? Ennen oli helpompaa !

Jottei elämässä unohtuisi, niin aika muistaa vuoden takaista ja Jehun hieno veri voimia antoi pienelle =)

Ja tintti - se on opettanut jo monta ihmistä ratsastuksen saloihin - siellä kun pelot pikkuhiljaa katoaa... tai löytää itsensä joko ratsun kanssa kentän keskeltä tai portilta. Mutta se osaa jo käydä kierroksen ja mennä kulmat, tehdä pujottelut oli siellä sitten taitoa tai ei ;) Automaattia siitä ei tule, mutta mikä muutos on vuosien saatossa tullut - ei sitä uskoisi samaksi, mikä riepotteli minua ja paulaa raviradan verryttelyalueella...

Ettei elämä olisi tylsää =)

http://www.youtube.com/watch?v=gH6kYh3dxQM&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=pqsbCYx3jc0

http://www.youtube.com/watch?v=luSpWFI_Uwc&feature=related

tänään oli sitten se päivä, että mitään näkyvää ei ole tullut tehtyä vaikka puuhattu aamu seitsemästä aina tähän asti paitsi tunnin torkut ja vähän surffailua tiedon etsinnässä ;) On superötököitä meillä, ei missään nimessä pahoja tai haitallisia (ainakin jos on googlen kautta saatujen linkkien tiedot oikeat) ja jos nyt elää hevosenlannalla, niin antaapa niiden sillä elää - jännätään vain että mitä tulee kun muodonmuutos etenee joskus seuraavaan vaiheeseen =) Kaikkeen sitä törmää kun vanhaks elää, mut toisaalta - eipä ole tylsää elämää tämä ei, kun osaa pienistä ottaa ilon irti ;)

...olis pitäny antaa mennä vain, mutta käsijarrun löin päälle ja vasen käsi on nyt maitohapoilla. Jännä nähdä, kuin kauan kestää palautua - kävin siis rälläämässä toisen hevosella ;) Ensimmäinen kierros oli täysin hevosen vauhtia ja se muuten halus mennä :D

on sitten viimeinkin allekirjoitettu paperit ja tulee uudet kotisivut ja mainokset yms. Halvallakin sain vielä, jännä nähdä, mitä tästä tulee - odotan innolla tätä parin kk:n ajanjaksoa. Ja toivon että jatkavat sitten sen jälkeenkin, eihän mulla ole taitoja - kaikkea kun ei tarvitse osata itse :P

Ja opiskelemassa olen, juu juu - kovasti nenä kirjassa kii... Saapa nähdä... latinaks menee nyt luut "tosta vain", mutta jotenkin ei nyt nappaa nuo ligamentit tai origot tai okaharjun sivusiipiharjun yläreunaan kiinnittyvän lihaksen toiminta... Mut eiköhän tämä tästä - viikko tuskaa ja toivotaan että se palkitaan ;) Jollei, niin sit treenataan lisää ja kokeillaan toiste uudelleen :D

Onneksi on ruuna, onneksi! Kun asiat menee joskus juuri niinkuin kuvittelee pahimmoilleen, niin silloin on kyllä hyvä ettei ole sitä pientä oria enää - hauskin hetki oli kuitenniin se, kun kolme jättiläistä syö heinää, nehän ei siitä liiku silloin minnekään ja pieni juoksee pujottelurataa niin paljon kuin töppösistä irtoaa, kun tietenkään anna kii kesken hauskimman hetken. Ja ego, se on suuri, kävi vinguttamassa isointa ja kun tumma tuli tielle, hyppäsi tyynen rauhallisesti pystyyn ja työnsi hyvin huvittuneen näköisen lv:n edestä pois - just....

ahhahhahahahahhahahahahahahhahahahhha...

siis naurattaa - ihan vedet silmissä =)

ollu jo kauan perinteisellä videolla luurankoratsastaja, mutta nyt sain katsottua sitten samaa sarjaa olevan luurankohevosen! Opettavainen voi siis olla hauskaakin (tai sit mun kieroutunu huumorin taju vain on tällainen joka saa tylsästäkin asiasta hauskan :P). Elämä on liian lyhyt elettäväksi totisella naamalla :D

ja uudet kujeet. Tällä viikolla tapahtuu taasen tallissa niinkuin joskus ennen - hevosia on liikkeellä koko ajan ja tehdään ja touhutaan. Sain tet-tytöt tallille ja suunnitelmia on myöskin saada kesän näyttelyyn yksi poni riding classiin mukaan - se on homma, joka voi olla hupaisaa, mikäli ollaan nurmikentällä. Mut ensimmäinen puolituntinen on harjoittelua takana, löytyi ne kaksi vaadittavaa askellajia, mutta vielä paljon paljon on hiomista. Vaan nyt onnistui löytää oikeat varusteet harjoitteluun, ruuna näytti melkoisen hienolta ja mikä tärkeintä - toimivalta! Viisivuotiaaksi nuoreksi se on aivan painonsa arvoinen kultaa - riittävän vankka, jottei harmita yhtään pistää tyttöä selkään.

Almalla jalassa oli eilen illalla naula, tipahti lattialle kun aloin ihmetellä ettei nyt näytä puhtaalta liike ja sellainen vielä, etten keksi nyt että mistä on sen saanut - monenlaista naulaa ja ruuvia on tallilla, mutta tuo oli jotain aivan erilaista kuin osaan yhdistää. Näyttäisi kuitenkin että säikähdyksellä selvitään, hoidettu on ja liikutettukin - näyttää että liikunta on parasta hoitoa tuossakin tapauksessa, kun ei ole selvästi paha vamma. Harmittaa vain, kun yrittänyt olen noita nauloja aina varoa iän kaiken aikaa. Alma on ajo-opissa nyt, tytöt oppii miten varsaa tulee pitää ja käsitellä, kun opetetaan kärryille ja samalla tulee sitten useamman käsittelemäks - ei ne yksin puuhaa, mutta tiimityötä tämä on. Kärryt viimein perässä käytettiin, huomenna jatketaan jos kelit sallii vain ja tietysti kinttu.

Viikko on kohta pidetty tyttöjä liinaharjoituksissa, osa on jo oppinut paljon uutta, hevoset on aika hyvin rauhoittuneet siitä kun tajusivat että kenttä on sula ja pohja on hurjan superhyperkiva vetää rallia. Kesäkengätkin tulee viikon päästä alle ja elämässä toivottavasti alkaa sitten kesän odotus tän yöpakkasten ja eilisen lapasräntäsateen tapaisten päivien jälkeen.

Mut nyt unten maille, huomenna pitkä päivä jälleen tiedossa, mutta innolla odotan ;)

ai että on kivaa, hevosia riittäny hierottavaksi - kaikenlaisia, haasteellisia, helpohkoja, mielenkiintoisia ja vaikeitakin - juuri sellaista kuin pitää ollakin =) Tuleepa nyt seurattua sitten 75-raveja tv:stäkin, kun on jännitettävää ja seurattavaa, miten on onnistunut pieni panokseni mitä teen. Kaikki pitää olla kohdillaan, hevosen laittotaito, ruokinta, kengitys, kuskin ajotaito ja olosuhteet, mutta en nyt enää ihan olemattomaksi omaa osuuttani laita enää. Kun vain sais kokemusta ostettua jostain, maalaisjärkeähän ei löydy mistään kaupasta ja kokemusta tulee kun jaksaa harjoitella ja ottaa opikseen kaikesta. Jännä nähdä, mitä on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä opittuna. En ikinä uskonut että tykästyisin näin paljon hierontapuuhista, ajattelin vain lisää omien hevosten hyvinvointiin tuoda, mutta joskus näin käy =)

Ja ohjasajokurssi... Se se vasta olikin hauskaa =) Kerrassaan =) Kun ei oikein keksinyt että mitähän sitä voisi oppia, niin piti laittaa sitten kokeilemaan ruunan opettamista väistöön - ei siinä vielä kyllä ainesta sellaiseen ole, mutta mutu tuli että oppii ja nopeasti oppiikin, kunhan jaksaisin vain sitä harjoituttaa. On se vaan painonsa arvoinen kultaa, tykännyt tietysti kun omakasvatti on, mutta ruunana - se on kerrassaan fiksu!

Toisena mukana oli sitten leikkikisan voittaja eli Maijun työpari Viivi. Pitääpä käydä höpönetistä hakemassa leikkikisan tulokset, muutoin ne katoaa bittiavaruuteen... Oletin tosin, ettei voi mitenkään pärjätä, kun ei ole hieno eikä upea, siinä ne toiset oli niin paljon paremman näköisiä ja oloisia, mutta viivi kaiketi sitten tyrmäsi tuomarin ajatukset tasaisuudellaan ;) Se muuttuu aina kun kehään menee, ennen sitähän se saattaa riehua aivan, mutta kehässä on aina itse tyyneys ;)

Hm.. mitähän sitä muuta? Sukulaisia kävi pääsiäisenä, kokko poltettiin, monta olikin aukiolla tänä vuonna... eipä tässä, kenttä on sulanut että pystyy tunnilla jo hyvällä mielellä päästämään laukkaamaankin. Ai niin, tinker on lähtenyt kotiin, sillä siellä jo ratsastettu ja iloinen viesti tuli - molemmilla oli ollut kivaa =) Sen jälkeenhän tulikin sitten laumamuutokset eli nyt on kaikki ponit (aivan, kaikki ponit, kuusi kappaletta) omassa laumassa ja hevoset omassa. Uskon siis vahvasti että alma on jo pienenä tiennyt olevansa poni =)

Mainiota tuossa on että pulla antaa pikkusiskon purra, potkia, hyppiä päälle, ei hermostu vaikka toinen ärsyttää kuinka... ja mammat menee sujuvasti edelle almasta, sillä siis paikka on jossain alempana kuin vanhemmat shetut - hassua ;)


ja tässäpä vielä muistona mitä oli höpönetissä...

Harjoituskisojen tulokset
1. Maiju Alila / Ylä-Suojoen Vivian
2. Päivi Nyrhinen / Vagabond Af Jäboruder
3. Leena Jokinen / Okana
Jaetulla 4. sijalla Katja Kinnunen / Tolstoy, Saaga Järvenpää / Lyktans Eminette, Mari Vaari / GR Cinnamon Bulle sekä Joni Nyrhinen / Niemenpellon Satiini.
Palkintojenjaossa erityiskiitosta ja kehuja reippaudesta sai Saaga, joka kurssin nuorimpana osallistujana suoritti hänkin kaiken mitä vanhemmatkin osallistujat!