IRC-Galleria

7 päivän ajan joka yö hiljennyin
jatkoin syvää tarkkailemista
äänen salattua säveltä lähettäen
pyhitetyn liekin edessä.

ajan virta lakkasi olemasta ja vain olin läsnä
hengityksen vaipuessa takaisin tyhjyyteen
sain lahjan minkä kosketusta useat kaihtoavat
havaintoja mitkä eivät olleet ajatusten sotkemia
sillä huomasin ne vierelläni
epätoivoisesti yrittäen saada huomioni kiinnittymään takaisin heihin

läpitunkeva voimakas virtaus sai fyysien kehon tärisemään
täydellisesti antautuen ja ohjaten sen pyhän vuoren uomaan
koin sen tulen kaltaisen kosketuksen nuolevan olemassaolon piirejä
kunnes vaivattomassa täydellisyyden kaltaisessa tilassa
sain yhteyden......

Hänen sointuinen kutsuva läsnäolonsa täytti olemukseni autuudella
syvä tyyneys vallitsi valtakunnassa mitä valaisee silmä ikuinen
kohti ikuisuutta kurkottaen ihanansti rakastaen
Hänen pyhää armoa tavoittelen.

en itseni takia, en siksi että haluan sen yksin
jos voisin antaa sen ansaitsevalle, antaisin sen
jos voisin istuttaa pyhän tavun vilpittömän sieluun
tekisin sen ehdoitta
mutta pyhä vala ja maailmankaikeuden suurenmoinen laki estää sen
onneksi vielä, sillä olen vasta nähnyt sisäänkäynnin
siihen sureen kartanoon, mikä on yksi monesta.......

kutsuin heitä ketkä sitä tietämättään pyysivät
yksi uskaltautui kurkistamaan
toinen ei vielä
kolmas sano että huomenna
tänään odotan yhtä

se hetki on tuleva kun Äiti löytää lapsensa
ja auttaa häntä koskettamaan Isän jalkoja
sen aikaa kun hän itse on kykenevä
kävelemään Itse Isänsä Saleissa
ja silloinkin nöyränä hänen pyhyytensä edessä
sillä mitä hän näkee on vain heijastus peilissä

omistettu rakkaudella Hänelle joka näyttää minulle tien