luon maailman suloisen
tuon sen jälleen sydämeen
tuoksuva kauneus
millä täyttyy ikuisuus
onnen ja ilon vieteillä
tärkeintä on olla se mikä on
olemassa ilman tukea
ilman avun pukua
jonka tukipiste ei löydä alustaa
sillä sen tuojaa ei voida koskettaa
ainoastaan hengittäen
katsellen ja iloiten
täyttäen tajunnan äärettömyyden
puhtaiden sävelten soinnuissa
kahden kesken yhden keskellä
he kohtaavat ja aina ikuisesti suutelevat
vailla alkua...
vailla loppua...
maan päällä tätä kutsutaan rakkaudeksi
Jumalan armon kosketukseksi
ikuiseksi onneksi
Ystäväksi