Näin lähella ja silti kaukana en koskaan ole ollut.
Kaipaan sinua sieluni silmin himoiten kaiuin haipuvin tuntein jotka ovat kuin varjoja todellisuudesta.
Ei minulla ole mitään annettavaa silla myyty olen vaan en vielä omistettu.
Verisin jaloin juoksen etsimässä sinua mieleni riivaajaa,
sydämeni rakastettua kun jalkani eivät vielä ole sidotut ja sydämeni pystyy lentämään.
Löydänko sinua koskaan vai olenko ikusesti yksin hulluuteni torneissa vaellellen mieleni synkissa saleissa.
Oletko valmis liittymään hulluuteni ja syleilemään minua kun hulluuteni tuhoaa minut.
Vielä saan vaeltaa vaan tiedä en haetko minua koskaan perille...
Uusimmat blogimerkinnät
- Levottomuuteni... 23.01.
- Tahdon tietää. 22.10.
- Parin linjan vuodatus katkeruudelle jonka an... 13.10.
- Homofobia 30.04.
- Masennus... 01.02.
- Sinulle joka ymmärrät... 11.01.
- Menneisyyteni onneksi. 30.11.
- Oraakkeli 09.11.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (4)
-
▼
2007 (7)
- ▶ marraskuu 2007 (1)
- ▶ lokakuu 2007 (2)
- ▶ elokuu 2007 (1)
- ▶ huhtikuu 2007 (1)
- ▶ helmikuu 2007 (1)
- ▶ tammikuu 2007 (1)
- ▶ 2006 (3)