Meillä oltiin eilen estetunnilla ja kyllä taas sai nauraa Raton ansiosta aivan vedet silmissä.
Täälläkin satoi vihdoin lunta ja ilman lämpötila muutenkin lähentynyt miinusta, joten iso osa hevosista on jossain määrin... sekopäisiä.
Tuntikaverina on sellainen 5-vuotias puoliveriruuna, jolle muutenkin tuo hyppääminen on ihan superihana mahdollisuus kiikuttaa ratsastajaa edes muutaman askelen verran ;)
Se sitten kiikutteli ratsastajaansa aivan miten sattui. Yhden hypyn jälkeen pukitti kuin mielipuoli, jonka jälkeen sinkosi täydellä laukalla eteen.
Ratsastaja toki ajatteli ratsastavansa ympyrän, mutta hevonen oli eri mieltä ja veti suoraan diagonaalilla olevalle okserille ja siitä yli.
Itse olin ihan paniikissa, että nyt tulee ratsastaja alas ja kovaa (ei onneksi!), mutta Raton ilme oli kuta kuinkin -> "Mitäs helvattua tuo nyt rupes riehumaan?"
Opettaja tähän tempaukseen vain, että hevoset on nyt vähän pimeitä, kun pakkastaa jne. Johon minä heitin, että ei Ratto ainakaan välitä yhtään ;D
Samaisella okserilla opettaja sitten melkein hyppi tasajalkaa, kun tuli Raton aika ylittää se.
"Eteen eteen, kaasua kaasua! Se nukkuu ja okseri on suoraan edessä! Pohjetta, pohjetta, menkää, MENKÄÄÄ!"
Ratto heräsi sitten 2-3 askelta ennen sitä okseria ja vetäisi tyylipuhtaasti yli.
Minä: "Ei me suomalaiset turhaan ylimäärästä työtä tehdä!"
Äitille kun tätä kerroin, niin tokaisi, että tulee ihan eräs sarjakuva polle mieleen ;)
Lisäksi Werner totesi, että ens kerralla se on nostettava Ratolle niitä esteitä, kun ei se tunnu edes kunnolla yrittävän noilla 60-70cm esteillä :'D
Tjah... kukas sitä turhaan rupee ponnistamaan joittenki "kavalettien" yli, kun vähän vähemmälläkin pääsee puhtaasti yli ;D