siitä vasta on kun kyynelsilmin sinut saattelin matkallesi viimeiselle.
En sitä vieläkään täysin ymmärtää voi, tyhjältä tuntuu vanha koti kun siellä käy.
Ei kuulu ääni tassujen ei heilu häntä iloinen.
Sydämessäni suuri aukko on, ei tyhjä, vaan täynnä muistoja. Muistoissani jatkat eloasi, pieni karvainen ystäväin.
On ikävä.