IRC-Galleria

Laivareisu tuli ja meni, muistoksi siitä könkkään nyt hetken kepeillä. PiituAntero on varmaan mielissään pienestä loman poikasesta =)

On kaksi eri tavoin saavuttamattomissa olevaa ihmistä, jotka vetävät mua puoleensa kuin hunaja mehiläistä.
Luin äsken yhden ystäviini lukeutuvan ihmisen päiväkirja merkinnän, ja hänen sanojansa lainaten jäin miettimään,että onko minussakin mennyt rikki jotain niin pysyvästi, etten itse,eikä kukaan muukaan. voi sitä korjata?
Näin en tahtoisi, että asia on mutta mitä jos pelko nousee ensimmäisenä mieleen? Ettei voi,vaikka haluaisi,ei pysty luottamaan ja nojautumaan siihen hyvään?
Jotta voi saada tulevaisuuden, pitää jättää menneisyys. Mutta miten se tapahtuu? Hieno toteamus, mutta vaan niin helvetin vaikeaa toteuttaa,vaikka halua olisikin.

Jäljet niistä asioista ja teoista on jäänyt liian syvälle, vaikka ne on suurimmaksi osaksi arpeutuneet, eivät ne vain häviä.
Hetkinä, kun olen yksin ja ajatukset saa vallan, se tonnin painoinen kivi rinnan päällä meinaa tukehduttaa.
Pieni elämänilon poikanen on nostanut päätään, mutta voinko koskaan olla enään täysin ehjä? Sellainen, johon tuo yksi ihminen jonka pelkään menettäväni kokonaan,aikanaan rakastui? Vai oliko sekin valhetta?
Toisesta ei sen paremmin puhetta, on vain ollut syli missä pienen ohikiitävän hetken on silloin tällöin voinut hakea turvaa ja hyväksyntää.

Tavallaan olen juurtunut tuohon minua satuttaneeseen ihmiseen, vaikken hänen ajatuksistaan tiedä. Hän ei puhu., enkä jaksa enään kysyä.
Ainoa on,että voin antaa pallon hänelle. Hän joko tulee minua vastaan tai heittää pallon kokonaan pois.
Kun voisi korjata omat virheensä, mutta toivon ja jollain tavalla ehkä tiedostan,että hän tietää kuinka pahoillani olen siitä kuinka olen häntä kohtaan käyttäytynyt. Silloin kun kaikki avaimet siihen onneen oli käsissä.
En osannut sitä silloin arvostaa tarpeeksi. Nyt on kädessä vain tyhjää. Ilman tätä toista.

Kunpä osaisin siirtää käsilläni ne raskaat vuodet pois väliltämme ja jatkaa siitä kun kaikki oli hyvin.
Ei ihminen opi,jos ei tee virheitä. Mutta jos olen valmis antamaan anteeksi ja tulla puoli tiehen vastaan niin onko hän?
Olenko tehnyt jotain niin peruuttamatonta, ettei sitä voi korjata?

Vain sinun rinnallasi tunnen olevani kokonainen.

Turha kultani sellaista pelätä on, pelätä ikävää. Turha sellaista pelätä on,pelätä elämää.

Ensin oli Raimo Ravihevonen, muutama kuukausi vierähti aikaa ja Raimosta tuli Pentti Puskahevonen.
Elettiin jälleen muutama kuukausi ja puskailtiin Pentin kanssa vaihtelevasti kentällä ja maastossa.
Sitten muutettiin parempiin harraste puitteisiin ja Pentistä muotoutui Henkka Harraste hevonen hyvinkin nopiaan tahtiin.
Rupesi nauttimaan tasaisella pohjalla työskentelystä kun ei tarvinnut kokoajan varoa pettäviä kohtia ja muita epätasaisuuksia.
Henkka harrastehevonen oppi nostamaan kuskin kera laukat ja erittäin tasapainoinen laukka sieltä paljastuikin =) Sekä pohkeenväistön molempiin suuntiin.

Eilen sitten maastoiltiin ja lainapilottimme kokeili ensin ihan extempore puomeja ja sen jälkeen n.30cm pystyä... Henkka Harrastehevonen innostui sitten hyppäämään ja vei kuskinsa muutaman hypyn jälkeen oma alotteisesti uudelleen esteelle =)

Näin minun elämäni täytteestä, ratsastamattomasta Raimo Ravurista on tullut rehellisessä muodossa kulkeva,pohkeenväistöt,laukat ja pienet esteet taitava Kake Kenttähevonen =)

Ja aikaa tähän on kulunut 9kk.
Mitään kovaa kiirettä en ole Piitun kehityksessä pitänyt,väliin on mahtunut parinkin viikon vapaita. Ja tosiaan kesä meni melkein maastoilessa huonosta kenttätilanteesta johtuen.
Mutta Piitu nauttii hommista ja oivaltaa uudet jutut hyvinkin nopeasti.

Nopea oppija on opettajalleenkin ilo =)

Kuvia (ja videoo) tulee kehiin kun saan iskän videokameran napattua mukaani =)

Ei voi käsittää mikä näiden ihmisten päässä on mennyt niin pahasti pois paikaltaan, että tarvitsee sivulliset ottaa mukaansa kun itse haluaa lähteä.

Kaiken maailman kilipäitä se maailma päällänsä kantaa.
Lisää vaan "vapaata" kasvatusta niin hyvä tulee.

Kunkkarit taas takana, mutta reisua varjosti eräs omahyväinenomistushaluinenoksettavalässytäväidiootti. Vieläkin puistattaa. En todellakaan pysty edes katsomaan ko ihmistä päin ettei mene inhon väristykset pitkin selkäpiitä. Ja sen äänikin jo nostaa vitutuskäyrän vol miljoonaan. HYI YÖK!

Kiitos Annelle ja Piialle muuten mukavasta reisusta !!!


Ei näkemiin vaan hyvästi.



Ensimmäinen kerta kun joku saa näin vahvat inhon väreet pintaa, ei edes ruuminavauksen katseleminen tuottanut näin ällöttävää ja oksettavaa oloa.

Eilen kotiuduin neekerinä kotimaan maaperälle reissusta väsyneenä..
Mukava reisu oli, pitää päästä uudestaan !


Piitua piti heti päästä moikkaamaan ja tänään kävi kengittäjäkin...saatiin uudet monot alle.
Käyttäytyi oikein mallikkaasti =) Linimentin kanssa lutraus on tuottanut tulosta,samoin hieronta&venyttely..pahasti jumissa ollut selkä ei enään ole jumissa,joten kohta saadaan toivottavasti satula selkään ja mamma kyytiin =) (ihan itteekin jännittää mitä tuleman pitää =) )



Eemeliä (tallikaverina ardenneri ruuna) Piitu jaksaa kiusata. Eemeli ei oikein jaksa riiviön hössötyksistä välittää..

Piitu sai uudet suitsetkin tänään kun Tutti-rakkaan perintönä jääneet olivat lievästi sanottuna...isot... =)
Mutta se olikin suuri persoona ja se myös näkyi =)

Piitu taas on pieni suuri hevonen...oman arvonsa tietävä riiviö.


Suuri kiitos Anninalle ja Miialle jotka huolehtivat riiviöstä mamman loikoillessa biitsillä ja allas baarissa =)

enomistaomaaelämää.fi on ollut pari päivää sitten kirjautuneena täällä... Olit aika vitsikäs kun kekkasit mun salasanan =)

Saitko edes hupia?

Pikkuinen Piitu poika saapuu meikäläisen elämää sulostuttamaan pe 25.01.

Vaikka olen vannoutunut suokki ihminen niin kyllähän se lämminverinenkin on kerran elämässään koettava =)


Joten paita kokoelmaan lisää paitoja....

" MUN ÄLVEE ON PAREMPI KUN SUN PEEVEE"


=D


Ja Piitusta sen verran faktaa, että on -01 syntynyt tummanruunikko ruunan retale...

Jotkut keräilee postimerkkejä...mä keräilen ruunan retaleita =)

Lumivaippa loimenaan,tähti tiara otsallaan
pakkashuuru turvallansa,tähti taivas tarhanansa
hiljaa hirnahtaa...

hyvää joulua toivottaa...



HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE

Onks pakko jos ei taho?

Ressaavaa tää joulu hösötys....mulla ei ole yhtään joulumieltä..ei ainakaan vielä havaittavissa.
Töitä painetaan vielä tänään...sit on hieman lomaa.

Mut onneks piristi eilen illalla yhden ihmisen näkeminen =)
Eikä niitä suukkoja jaella ihan niin vaan!
=D

*joks mä muuten kerroin mitä mulle kävi viime viikolla kinkku bingossa....?!?*

*...lähteny johonkin mallorcalle humppaamaan tai aromaterapiaan tai jotain.... *


<3

hih... *evil wirn*

Hevoskuume on ihan kamala tauti... Nyt tuntuu ensimmäisen kerran Tutin kuoleman jälkeen että olisin valmis ottamaan uuden rakkauden ja ylepyden aiheen =)
Ei vaan taida Tutti kakkosta (tai kloonia) löytyä mistään...? =P

Jos joku tietää kivan,ihanan,ISON ja terveen ja kauniin ja mahtavan ja maailman parhaan SUOMENHEVOSEN etsivän uutta kotia voisi vinkata.... =)


Jos se ei ole suomenhevonen....sitten se on vain hevonen