IRC-Galleria

Se on nyt sitten se kauan odotettu kesä. Tai kai se niinku kuuluu odottaa kesää vaikkei edes siitä ihan älyttömästi tykkäiskään. Lukeudun muuten niihin tyyppeihin (äärimmäisen pieni vähemmistö) joka ei välttämättä ole maailman innostunein kesästä. Ahdistaa että pitää pukeutua pieniin vaatteisiin. Ei kiva. Ei ainakaan ihmiselle joka vaan ei pidä itseään maailman paras kroppaisimpana ihmisenä. Huoh.
Ja sitten on ne kesätyöt. Kuusi kokonaista kesää samassa työpaikassa. Helppoa, aivotonta työtä mutta ei vaan enää kolahda. Ehkä olen siis saanut aivot. Heh. Rahaahan siitä saa mutta siltikin ei vaan jaksais. Ärsyttää kun muut jää kuorsaamaan ja itse lähtee ennen kenenkään muun heräämistä töihin. Välillä tuntee vaan olevansa eläin. Perhana.
Ulkomaille tekis mieli. Ulos tästä kaikesta. Ulos Tampereesta, Jyväskylästä, Äänekoskesta ja Suolahdesta. Ulos Suomesta. Nähtäväksi jää pääseekö sitä kovin kauas. Helsinkiin?!?
Kuntoilu on muuten yksi niistä asioista jotka ei oikein kesällä toimi. Siitä tulee sellainen mieletön kunto-urheilu-ahdistus jota ei saa pois millään. Mutta kun kesällä olisi vaan mahtavaa välillä olla, paistaa makkaraa ja sitten taas olla. Käydä ehkä välillä uimassa. Ja sit taas syödä :)
Loppujen lopuksi tää teksti kuulostaa siltä että en tykkää yhtään kesästä. Ei se kyllä ihan niinkään ole. Tykkään auringosta ja siitä että sais hyvän rusketuksen. Se on aina tavoittelemisen arvoinen asia. Jee, hyvä rusketus! Go go.
Tää loppuu nyt tähän, en jaksa enempää. Näin käy raskaan työn raatajalle perjantai iltana.
-Anu-