IRC-Galleria

Se on niin kummalista että joskus vaan on hemmetin moinen kiire. Koko ajan paikasta toiseen, aikataulusta toiseen aikatauluun. Ja sitten taas toisinaan, ei mitään. Ei kerrassaan mitään. Löytyykö tasapainoa koskaan??
Tuntuu aina keväisin että jotenkin kaikki asiat vaan kasaantuu päälle. Ehkä se johtuu siitä, etten ole mikään mieletön kevät-ihminen joka odottaa kieli pitkällä joka ainoaa pientä aurinkopilkahdusta ja saa sitä mielettömät hypet pitkäksi aikaa. Mielummin pukeudun syksyllä takkiin ja vedän sen villapipon päähän. Nyt kaikki saatte vihata minua ihan täysillä, koska KYLLÄ OLEN SYKSYIHMINEN ENKÄ KESÄ!!
Mutta takaisin kiireeseen. Laskeskelin että tällä hetkellä päässäni takoo ehkä noin kuusi eri hommaa. Projektien laajuus uloittuu aina pyykinpesusta tulevaan tenttiin johon pitäisi jossain ihmeen välissä lukea vähän reilut parisataa sivua. Hienointa on kuitenkin se, ettei ole tietoakaan mistä sen tenttikirjan saisi. Pyöräkin on korjaamolla joten se pitäisi hakea, maksaa ja tuoda tänne. Mennä salille treenaamaan, tehdä pari kouluhommaa, silittää puhtaita pyykkikorissa (joka näyttää meillä olevan olohuoneessa nojatuoli??!) lojuvia vaatteita uusien tieltä vaatekaappiin. Käydä katsomassa rakkaan esitys ja paneutua siihen asiaan. Syödäkin jossain vaiheessa ja orientoitua huomiseen reissuun keski-suomeen ja siihen että perjantaina ortopedi odottaa jalkojeni paluuta sairaala mehiläisen vastaanotolle kuulemaan uutta tuomiota. Ja vappukin tulee. Eli pitäisi löytää intoa juhlimiseen, hyvä vappu mieli ja kivat vaatteet sinne.. huoh. Ja nukkua haluaisin muuten jossain vaiheessa myös.
Eli kiire on kiire on.
Ehkä aloitan tämän mahdottomalta tuntuvan urakan jostain pienestä..
Kiirettä kaikille siskoille ja veljille, kevättä (kiirettä) jalkoihin!
-Anu-