Eilinen meni käyntityöskentelyn merkeissä - hevosella lievä keskittymisongelma - milloin oli A jossai päin kenttää, milloin P ja R metsästämässä myyrää jne.. hauska hevonen - pää nousi välissä kuin periskooppi ja korvat höröön, sitten taas alas tyyliin "juu, juu, tiedetään, tiedetään". Radalla olisi voinut ravailla, mutta jätin sen väliin - virtasta olisi varmaan ollut ihan riittävästä hobusellani. Taitaapi käydä nyt sitten niin, että ensimmäinen kunnon "paineidenpurkupaikka" tulee keskiviikon estetunnille.
Ai niin, en muista, kirjoitinko viimeisestä joulua edeltävästä tunnista, joka pidettiin lantalenkin "pikkukiekalla". Oli hauskaa huomata, että hevosta piti ratsastaa alamäkeen eteenpäin, jotta se kokosi itsensä.. hm.. hauska laji tämä ratsastus.