Jostain syystä aamulla ei napannut mennä puntille vaan aurinko ja syksyn värit kutsuivat hevostelemaan... Käytiin Lumpalla Kilpeläntie & palan matkaa metsässä. Oltaisiin menty metsässä pidempäänkin, mutta muistin, että hirvestysaika - eikä mitään värikästä päällä. Sen jälkeen oli kopin fiksausta, sain siivottua kaapin (nyt pyörii pesukoneessa tallikamaa) - ja sen jälkeen Sohvin omistaja saapuikin tallille ja Fortter pääsi radalle kävelemään neiti-seurassa. Ravattiin vähän, muuten ihan käyntikeikka. Jännitystä elämään toi Harmi, joka veti kunnon laukkaa - kärryt perässä - ohi. Fortter pysyi siististi paikallaan, mutta paluumatka tallitietä mentiin osittain koottua laukkaa, osittain levadea ja muuta siltä väliltä. Mutta hauska hepo, ei tullut hetkeäkään sellaista olotilaa, että lähtisi ryöstämään, pikemminkin nautti elämästä.
Päivän ratsastusfilosfiana tuli mieleen, että ratsastus on oikeastaan energian kanavoimista oikeaan suuntaan. Ei energian sammuttamista - mitä moni voi harrastaa. Esmes. tuossa Fortterin eteenpyrkimistilanteessa, joku olisi voinut yrittää sen sammuttaa komentamalla käyntiin ja antamalla sapiskaa... mutta kun sen tohti antaa mennä vähän eteen ja kanavoitua järkevästi (onko levade järkevää?), taisi olla hevosella paljon parempi mieli - ainakin kuskilla oli, koska hevonen taasen näytti, että se on sportti-suokki ,-)
Ai niin, Lumpan syöpöttely heinäkasalla jatkuu edelleen. Se on lisäksi kunnon atomipommi - sen verran tiukkaa kamaa - ja usein - toisestapäästä tulee. Täytyy katsoa, mihin päädytään pitkällä juoksulla.