IRC-Galleria

Sillä niin uskomaton hevonen se on. Vaikka tullaan huonosti esteelle, se hyppää. Vaikka kuskia hirvittää, se ei hetkeäkään ajattele, etteikö yli mentäisi. Mä väitän, että tämä kaikki perustuu vain siihen, että Lumi haluaa tässä lajissa auttaa omistajaansa rimakammon yli - kantaa kaikella sydämellä kuskinsa vaikeiden tilanteiden läpi. H I A N O!!!

Fortterin ratsastelin vielä kentällä hyppiksen jälkeen. Ensimmäiset avot tulivat ravissa! Ihan muutama askel! Tahti ja rentous on vielä hakusassa - tai ehkä rentous alkaa olemaan, mutta tahti menee miten menee. Mutta on se hiano! Ja nyt näkyy maastakäsittely - oli ihan leppoisaa kävellä sen kanssa rata ympäri taluuttaen ratsastuksen jälkeen. Ei puhettakaan mistään ryysimisestä jne.

Jostain syystä Fortter irvisteli käytävällä ratsastuksen jälkeen ,-)

Kenttä oli hyvässä kunnossa, repikää siitä ,-)

Lumppa oli vähän jäykähkö alkuun, kahden päivän vapaa tuntui. Kuskille saisi edelleen tehdä vasemman puolen lobotomian - miten on mahdollista, että vasen käsi toimii kyllä ulko-kätenä, mutta ei sisäkätenä? Laukassa tuli viimein läpi jopa vasempaan kierrokseen - on se upean tuntuinen, kun "loksahtaa".

Fortterilla mentiin ensin radalla pari kiekkaa käyntiä Ville seurana, sitten kentällä. Aikas vireä, mutta Villen rento läsnäolo rauhoitti.

Oli pimeetä! Mutta rata-rallia. Eka puoli kierrosta käyntiä, sitten ravia. Kun mentiin ekan kerran kentän ohi = Lumppis tajusi, että tänään todellakaan ei ole kenttäpäivä, niin askeleeseen tuli ihan uutta ryhtiä ,-) Ravailtiin ja sitten mentiin abt. 2 kierrosta rauhallista, pitkää laukkaa. Välissä ei nähty missä edes rata menee, mutta varmsti hobunen silti etiäpäin vei ,-)

Fortterin kanssa käveltiin rata pariin kertaa ympäri, kun odotettiin Tota tuomaan uusia takkeja. Hienot takit tulikin! Ja F on oppinut tosi hyvin - pysähtyy, kun minä pysähdyn, peruuttaa jne. Vielä saisi vähän paremmin oppia kunnoittamaan kävelyn aikana mun tilaa -- tuppaa välissä tulla vähän syliin ,-)

Kunpa joku päivä olis se oma talli. 8 karsinaa, oma kenttä, maneesi, hyvät maastot ja vielä sellainen rata, jossa voi mennä talvella myös pimeällä. Keskellä luonnon rauhaa. Sellainen paikka, missä saisi ladata akkunsa; sekä ihmiset että eläimet. Ja Lumppa saisi viettää sielä eläkepäiviään, vanhana, viisaana niitä nuorempia opettaen.

Nimittäin se on aivan ihanan-uskomattoman-upea kaikin puolin - ja vielä kun se jaksaa opettaa mulle kärsivällisyyttä ja ratsastuksen saloja...

Eilen oli tunti, joka meni hyvin. Swungia ei ollut niin paljon ravissa, kun voisi olla, mutta se toimi muuten tosi näppärästi. Laukat on alkaneet nousemaan jo askeleen sisällä, kun kuskille on tullut taitoa ja nopeutta lisää. Nyt harjoiteltiin vielä siirtymisiä laukasta-käyntiin, jossa kuski on vielä onnettoman hidas.

Tuntuu myös uskomattomalta, että on löytynyt valmentaja, joka on osannut ja pystynyt opettamaan myös kuskille ihan äärimäisen paljon kärsivällisyyttä. Ja nöyryyttä.
Eli se eilisen päivän epistola.

Fortteria juoksutin, mutta se on ihan mahdoton. Mitäpä siinä tehdä - jos se ryysii ja otat pienemmälle ympyrälle, se juoksee vielä, kun liinan pituus on yksi kädenmitta... Eli fiksuinta vaan yrittää liikuttaa se ratsain; silloin kun vauhti pysyy hallittuna.

niin ei eilinen tuuli vienyt mennessään ,-)
Mutta vaikka tuuli, ei ollut kylymä.. Ja Lumppa meni itseasiassa ihan kivasti kentällä, koska siellä oli iso-suuri-Erben henkisenä tukena.. joka kans meni rauhassa, koska siellä oli iso-pullea-Lumi henkisenä tukena. Ei kerrottu hepoille, että ne turvaa toinen toiseesna ,-)

F:llä lepo, kun yritän opetella rytmiä, jossa F liikutetaan vain ti, pe, la ja su (nii-in. siis neljä kertaa viikossa, mikä varmasti on tarpeen).

Vuoden alusta alkanut karkkilakko jatkuu.

Kisa-hoitaja Veera tuli Lumpalla ja mä lähdin Fortterilla. Mentiin Kilpeläntie. Oli hyvässä talvikunnossa eli pystyttiin ravaamaan. Lumppa oli Lumppa - käynnin meni hitaassa tahdissa, pitkällä ohjana, rentona ---> kunnes sitten ravissa se oli ihan tulessa, tarjoili laukkaa jne. Veera onneksi ymmärtää tuon Lumpan sielunelämän eikä sen myötä säikähtänyt moista käytöstä - hevonen kun kokoajan pysyi ihan siististi lapasessa. Fortter käyttäytyi myös tosi mallikkaasti - vähän roskalaatikko pelotti, mutta eipä pahempaa. Se sai varmaan korvakrampin - kokoajan kun meni ihan korvat tötteröllä ,-)

Tänään oli aamulla jooga. Voi että teki hyvää! Ittekseen kun on tehnyt, on onnistunut näemmä unohtamaan ne vaikeammat&ikävämmät liikkeet - mutta nyt tuli koko sarja sitten palautettua mieleen.

Ei kyllä näytä ihan Keijulta, mutta mikäpäs siinä..

ei pidetty tuntia, koska tilsotti jopa ravissa - eipä olisi ollut järkeä pyyttää rentoa liikettä. Lumppa oli kentällä tämän "testiajon" ajan tosi laiska - mutta kun lähdettiin sitten radalle, niin voi pojat. Kun sain tilsat pois, heti raviin ja ratapa ei tilsottanut niinkuin kenttä (koska oli puhdasta lunta). Ekalla kierroksella Lumppa jo vaihteli laukkaan ja kyseli "eiks-laukattais-laukattaisko-pliis - laukka olis kiva juttu"... mutta sitten vasta toisella kerralla sai mennä vähän reippaammin. Siitäpä sitten puikattiin lantalenkille (ravilla; lumppa itse halusi juosta sinne lenkille, ei yleensä todellakaan tuolla vauhdilla sinne mene) - ja sitten se vetelikin jo sitä lievää nousua ihan sikakovaa laukkaa... ja haluas jatkaa vaan laukalla myös peltoa alas (tosin rauhallisemmin)... ja sit taas mentiin..... sieltä vielä samalla ravilla radalle ja kunnon revityslaukka - sitten ravia ja lopuksi taluutin 1.5 kiekkaa... Summa summarum; hevosen siis täytyy saada mennä ,-) Kaikki laukat mentiin Lumen omasta pyynnöstä ja sen omassa tahdissa. Oli uskomattoman upea tunne, kun ihan TUNSI, kuinka se nautti ja iloitsi, ihan älytön elämän energia. On upea tunne, kun voi luottaa toiseen 100% myös tuollaisissa tilanteissa.

Fortter sen sijaan joutui kentälle. Oli ihan ADHD...mutta rauhoittuihan se. Tehtiin siirtymisiä; ravi-käynti-pieni väistö - ravi-käynti-väistö jne..

Ljudmillan kanssa yritettiin kentällä, mutta ihan oli kuin täi tervassa. Laukka tehtiin sitten radalla ja siellä se irrotteli kunnolla. Taitaapi olla taasen ollut puute tästä vapaasta irrottelusta. Onneksi sunnuntaina on suunnitelmissa maasto.

Fortterilla kentällä. Oli sellainen semi-ADHD. Lopuksi kuitenkin rauhoittui ja meni suht pehmeästi ravikahdeksikkoa.

kädet kun jäätyi, niin ei kauheasti kävelty. Rata pari kertaa ympäri, sitten polle-poo halus käydä lantalenkillä ihmettelemässä. Ilman saddlea oltiin liikkeellä.

Lumppikselle on tullut heinämahaa - saanevat nyt enemmän tarhaan heinää johtuen keleistä & liikutus on ollut vähäistä. Mutta eiköhän se taasen ota ja kulu pois, kun nämä pakkaset hellittää...

Huomenna onkin sitten tallivapaa päivä.