IRC-Galleria

Lumppa tunnilla. Toimi muuten ihan ok, mutta vasemmassa kieroksessa eipä tahtonut taipua ravissa rehellisesti. Mutta taipuihan se sit lopulta. Laukan nostoihin on tullut ihanaa herkkyyttä lisää ,-)

Fortter oli kengätön, joten sillä oli sitten lepoa.

Tuli itseasiassa ihan kivasti, takaosa taisi alkaa polkemaan kun alko tulemaan "röykkyytystä". Harjoiteltiin myös muutama nosto. Ihanaa, kun ne nostot on parantuneet niin paljon. Samoin oli ihanaa huomata, kun Lumppa alko keskittymään ja kuuntelemaan, että mitä se täti siellä selässä pyytää... Tänään tunti ja huomenna sitten saanee taasen jonkun maasto/rata-kaahotuksen. Lumpan mielenterveydestä kun pitää pitää huolta ,-)

Lumpparilla "aivot narikkaan" päivä. Ekaks pellolla ravia ja laukkaa (tai ihan ekaks tiätty käyntiä, mutta siis sen jälkeen). Oli "märkää" lunta eli raskasta ja niimpä ei laukka kauheasti irronnut... eli sitten puikattiin metsäpelto-lenkille - puuterilumi! Ja voi jeevana, että Lumppa vetäs sitä mäkeä ylös. Ekalla kerralla ihan matalana ja J Ä R J E T Ö N pukittelu. Onneks pukit ei tunnu sellaisessa vauhissa ,-)

Fortter saipi olla Koulu-Fortter. Harjoitusravissa ei vielä toimi, mutta lopussa tuli kevyessä ravissa hyvä ja vetävä askel

Lumpan kanssa tunnilla. H I A N O!!! Uskomatonta, miten nätisti ja pehemästi se alko toimimaan. Kuski saa enemmän sapiskaa omalla hitaudellaan. Laukannostot ovat parantuneet ihan radikaalisti - ja nyt vielä hiottiin lisää s.e. kuski ihan oikeasti vaan istuu kroppa suorassa ja laittaa painon oikein. Ja sehän toimii. Herkkyttää on siis tullut kuskille lisää - hevosella sitä varmasti on jo ollut, mutta kun kuski räpeltää, niin se räpeltää.

Kohta kaksi vuotta valkun valmennuksessa. Kun nyt katsoo tätä "tietä" takasin päin, niin tuntuu uskomattomalta, mitä mä olen onnistunut oppimaan. Aika mieletöntä, että valmentaja onnistuu paitsi valmentamaan hevosta eteenpäin, saamaan kuskille pitkää pinnaa ja lempeää kärsivällisyyttä - kuin myös herkkyyttä. No hätä, en ole vielä virheetön, seesteinen ratsastaja, vaan vielä on polkua pitkää edessä - ja paljon. Mutta suunta on ainakin oikea!

Fortterilla menin vaan isoja ympyröitä kevyessä ravissa. Alko rentoutumaan ihan kivasti! Se on kyllä kans tosi kiva hevonen!

Lumppa tunnilla. Oli vähän "pliisu", mutta tuli ihan kivan energiseksi, kun työstettiin. Liikkui muuten nätisti tahdissa, vaikka ei mitään swungia pahemmin ollutkaan. On se vaan niin ihana hevonen - opettaa mulle kouluratsastuksen saloja, vie turvallisin mielin esteiden yli ja maastossakaan ei tartte huolissaan olla. Saa olla tämän päivän nyt levossa - ei ihan tunnu vieläkään palautuneen sunnuntain hyppelöistä. Tosin, niillä oli ollut jotain "kimppakivaa" tarhassa, koska sillä oli kolme kunnon skraidua jalassa.

Fortter pääsi kans kenttätöihin. Naureskeltiin, kun meitä oli 4 kentällä ja oli muka niin hankala ratsastaa ,-) F taas tuttuun tapaan katteli kaikkea kentän ulkopuolella, mutta kun aloin pyytämään aina keskittymisen herpaantuessa pari askelta väistöä, se tuli tosi nopeasti kuuliaiseksi ja keskittyneeksi. Tehtiin ravi-käynti-väistö-ravi siirtymisiä. Otti muuten lopussa muutaman ihan mielettömän hyvän ravinnoston! Mä olin ihan äimänkäkenä, miten ihmeessä se hevonen osaa olla noin pehemä ja hyvä? Ei tietty 100% ajasta, mutta ne mitä se väläyttelee, on ihan uskomatonta. Niinpä kirjoitin lapun karsinan oveen omistajalle, että "Fortter on HIANO". Ja laitoin vielä viestin Ninalle ja pyysin kertomaan ne terveiset F:n omistajalle - hienon hevosen se on kasvattanut!!

Taisi hyppytunti painaa pojan kavioita. Eipä tehty muuta kuin kevyttä ravia pääasiassa - vähän hain vasemmassa kierroksessa avoa läpi, kun oli ihan löllö. Pari kiekkaa laukkaa ja sen jälkeen sitten kävelemään.

Sillä niin uskomaton hevonen se on. Vaikka tullaan huonosti esteelle, se hyppää. Vaikka kuskia hirvittää, se ei hetkeäkään ajattele, etteikö yli mentäisi. Mä väitän, että tämä kaikki perustuu vain siihen, että Lumi haluaa tässä lajissa auttaa omistajaansa rimakammon yli - kantaa kaikella sydämellä kuskinsa vaikeiden tilanteiden läpi. H I A N O!!!

Fortterin ratsastelin vielä kentällä hyppiksen jälkeen. Ensimmäiset avot tulivat ravissa! Ihan muutama askel! Tahti ja rentous on vielä hakusassa - tai ehkä rentous alkaa olemaan, mutta tahti menee miten menee. Mutta on se hiano! Ja nyt näkyy maastakäsittely - oli ihan leppoisaa kävellä sen kanssa rata ympäri taluuttaen ratsastuksen jälkeen. Ei puhettakaan mistään ryysimisestä jne.

Jostain syystä Fortter irvisteli käytävällä ratsastuksen jälkeen ,-)

Kenttä oli hyvässä kunnossa, repikää siitä ,-)

Lumppa oli vähän jäykähkö alkuun, kahden päivän vapaa tuntui. Kuskille saisi edelleen tehdä vasemman puolen lobotomian - miten on mahdollista, että vasen käsi toimii kyllä ulko-kätenä, mutta ei sisäkätenä? Laukassa tuli viimein läpi jopa vasempaan kierrokseen - on se upean tuntuinen, kun "loksahtaa".

Fortterilla mentiin ensin radalla pari kiekkaa käyntiä Ville seurana, sitten kentällä. Aikas vireä, mutta Villen rento läsnäolo rauhoitti.

Oli pimeetä! Mutta rata-rallia. Eka puoli kierrosta käyntiä, sitten ravia. Kun mentiin ekan kerran kentän ohi = Lumppis tajusi, että tänään todellakaan ei ole kenttäpäivä, niin askeleeseen tuli ihan uutta ryhtiä ,-) Ravailtiin ja sitten mentiin abt. 2 kierrosta rauhallista, pitkää laukkaa. Välissä ei nähty missä edes rata menee, mutta varmsti hobunen silti etiäpäin vei ,-)

Fortterin kanssa käveltiin rata pariin kertaa ympäri, kun odotettiin Tota tuomaan uusia takkeja. Hienot takit tulikin! Ja F on oppinut tosi hyvin - pysähtyy, kun minä pysähdyn, peruuttaa jne. Vielä saisi vähän paremmin oppia kunnoittamaan kävelyn aikana mun tilaa -- tuppaa välissä tulla vähän syliin ,-)

Kunpa joku päivä olis se oma talli. 8 karsinaa, oma kenttä, maneesi, hyvät maastot ja vielä sellainen rata, jossa voi mennä talvella myös pimeällä. Keskellä luonnon rauhaa. Sellainen paikka, missä saisi ladata akkunsa; sekä ihmiset että eläimet. Ja Lumppa saisi viettää sielä eläkepäiviään, vanhana, viisaana niitä nuorempia opettaen.

Nimittäin se on aivan ihanan-uskomattoman-upea kaikin puolin - ja vielä kun se jaksaa opettaa mulle kärsivällisyyttä ja ratsastuksen saloja...

Eilen oli tunti, joka meni hyvin. Swungia ei ollut niin paljon ravissa, kun voisi olla, mutta se toimi muuten tosi näppärästi. Laukat on alkaneet nousemaan jo askeleen sisällä, kun kuskille on tullut taitoa ja nopeutta lisää. Nyt harjoiteltiin vielä siirtymisiä laukasta-käyntiin, jossa kuski on vielä onnettoman hidas.

Tuntuu myös uskomattomalta, että on löytynyt valmentaja, joka on osannut ja pystynyt opettamaan myös kuskille ihan äärimäisen paljon kärsivällisyyttä. Ja nöyryyttä.
Eli se eilisen päivän epistola.

Fortteria juoksutin, mutta se on ihan mahdoton. Mitäpä siinä tehdä - jos se ryysii ja otat pienemmälle ympyrälle, se juoksee vielä, kun liinan pituus on yksi kädenmitta... Eli fiksuinta vaan yrittää liikuttaa se ratsain; silloin kun vauhti pysyy hallittuna.