-=-=-=
Oikaisuja Facebook-lakkokampanjan uutisoinnista
Facebookissa valmistellun yli 110,000 kannattajaa keränneen "Yleislakko 15.10.2010" -aloitteen uutisointi oli pääsääntöisesti yksikantaista, vaillinnaista, ja asiavirheiden täyttämää. Kirjoituksessani pyrin korjaamaan ilmeisimmät median lapsukset, ja kehoitan mediaa uutisoimaan asioista vastuullisemmin ja huolellisemmin, jotta kansa saa lukea tosiasiat kokonaisuudessaan.
Helsingin Sanomat (16/10/2010) otsikoi uutisensa muuta mediaa heijastellen, "Facebook-lakosta tuli pannukakku" ja "Yli satatuhatta uhosi, vain parikymmentä saapui paikalle". Eduskuntatalolla järjestetty mielenosoitus ei kuitenkaan ollut alunperin osa Facebook-kampanjaa, vaan viime hetkellä vireille laitettu jälkiajatus. Löyhästi organisoitu lakkokampanja ei lukuisan kannattajamäärän kertyessä ollut edes tiedoittanut kyseisestä mielenosoituksesta.
Mielenilmaukselle Facebookissa omistettuun erilliseen tapahtumaan "Yleislakko 15.10.2010 Mielenilmaus" saapuvaksi itsensä ilmoitti vain 134 ihmistä. Tämä lukema koko päivän kestäneessä tapahtumassa kaiketi vierailikin, mutta media veti johtopäätöksensä "paristakymmenestä osallistujasta" pitkälti tapahtuman alkuhetkien perusteella. Tapahtuma kuitenkin jatkui yömyöhään, ja kiersi myös kulkueena ympäri Helsingin keskustaa.
Iltalehden "Olitko lakossa?" -mielipidekysely oli lauantaina kello 16:00 saanut 9695 vastausta, ja vastaajista 22% -- eli 2312 oletettavasti työssäkäyvää ihmistä --- ilmoitti olleensa vastalauseena lakossa. Mikäli tähän otantaan on luottaminen, lakkoilijoiden määrä on saattanut maanlaajuisesti olla huomattavasti runsaampilukuinen; 110,000 ajatuksen kannattajasta 22% tekisi peräti 24,200 lakkoilijaa!
Ns. lakkoilijoiden, eli mieltään eduskunnan palkankorotuksia vastaan ilmaisseiden ihmisten yhteiskunnallinen profilointi oli myös hyvin vajavaista. STT uutisoi, "Tiedossa ei ollut, että kukaan olisi jäänyt pois töistä protestin vuoksi." STT:n edustajat eivät kuitenkaan tiettävästi haastatelleet kuin satunnaisia osallistujia. Helsingin Sanomat puolestaan antoi virheellisesti kategorisen lausuman, "Lakkoilijat olivat opiskelijoita, työttömiä ja pienpuolueiden jäseniä."
Olin paikalla kannattelemassa "Suoraa demokratiaa" -banderollia myös YLE:n ja MTV3:n uutisissa, sekä antamassa oman ääneni tukena valitettavan vähälukuiseen ja puutteellisesti organisoituun tapahtumaan. En kuitenkaan mahdu tähän Helsingin Sanomien esittelemään demografiseen profiiliin; olen nimittäin poliittisesti sitoutumaton kansainvälisen IT-yrityksen teknologiajohtaja. Lakko ei sinänsä minua koskenut, koska en työskentele tai asu tätä nykyä Suomessa, mutta yhtä kaikki vastustan kansanedustajien ansiottomia palkankorotuksia.
Helsingin Sanomat viittaa tilastokeskuksen lukemiin, joiden mukaan kansanedustajien palkat ovat kohonneet välillä 2001-2010/q2 vain 29%, siinä missä yksityisen sektorin palkansaajien palkat ovat nousseet peräti 40.6%. Korotus "keskivertosuomalaisen" keskipalkkaan, ja kansanedustajien palkankorotukset heidän tulotasonsa ollessa sellaisenaankin moninkertaisia keskipalkkaan nähden, ovat kuitenkin käytännössä varsin eri asioita.
Iltalehden yleisöäänestyksessä "Ovatko kansanedustajat ansainneet korotuksensa?" kyselyyn vastanneista 51,838 ihmisestä 98% piti korotuksia ansiottomina; tämä on selkeästi suuren yleisön kanta. Siksi useat mielenilmaukseen osallistuneet tahot kuuluttivatkin "suoraa demokratiaa", jotta kansa voisi tosiasiassa vaikuttaa asioihin -- eritoten mielipiteiden ollessa näin jyrkästi napit vastakkain "kansan edustajien" kanssa!
Mielenilmauksen puheenvuoroissa kuulutettiin myös mm. kansanedustajien palkan sitomista keskipalkkaan, jotta he tosiasiassa edustaisivat kansaa. Kysymyshän on viime kädessä siitä, ovatko kansanedustajat tosiasiassa omistautuneet epäitsekkääseen ja rehelliseen kansan edustamiseen ja heidän etujensa ajamiseen heidän ääntänsä kuunnellen, vai ensisijaisesti omien etujensa ajamiseen sekä ne takaavan järjestelmän ylläpitoon.
Media! Uutisoikaa asioista vastuullisesti, ja esittäkää niistä totuudenmukainen kokonaiskuva; mehevät lööpit ja hyvän vaikutusyrityksen marginalisointi toki lisäävät myyntiänne, mutta kyse ei nyt kuitenkaan ole julkimoiden toilailuista, vaan oman kansanne eduista ja oikeuksista, joiden tärkeyden toivoisi olevan itse kullekin itsestäänselvyys. Jään odottamaan seuraavaa kansalaiskampanjaa, vastaisuudessa toivottavasti huolellisemmin organisoituna.
Ystävällisin terveisin,
Markus Oskari Loponen
oslopo@gmail.com