IRC-Galleria

On muuten semmonen juttu, etten ikinä enää mene yksin kauppaan. En vaan mene. Jos ostaa kahden ihmisen ruuat, niin on oltava kaksi ihmistä niitä kantamassa. Piste.

Kaikki meni ihan onnellisesti vielä siinä vaiheessa kun käsissä oli ostoslista ja kärryt. Ongelmat alkoivat kassalla. Nuori jannu runttasi ostoksiani hihnalla siihen tahtiin, etten ehtinyt lappaa uutta perään. Sain hädin tuskin kärryt kaahattua pakkauspaikalle, kun juippi jo kajautti summaa ilmoille. Maksoin, nostin hänen pudottamansa kortin lattialta (not en easy task with these nails, hons) ja kipitin pakkaamaan. Tässä kohtaa tajusin, ettei olis tarvinnut pihistellä sen kolmannen muovikassin kanssa. No kaikki tavarat meni ihan päreiksi kun yritin ehtiä pois seuraavien alta ja kaikki huipentui siihen, kun se hemmetin räkänokka runttas käsillään mun loppuja ostoksia lähemmäs sitä päätyä ja alko suoltaa muiden ostoksia sinne sekaan! Mädätköön kaikki juhlapyhät töissä.

Nii, ja se, kun autolta piti selvitä kotiin. Sateessa. Kummassakin kainalossa toppa Serlaa, käsissä liian täyteen ahdetut kassit, joista toinen oli vieläpä kuin tilauksesta jo vähän pohjasta revennyt ja suussa avaimet ja kaksi sipsipussia. 150 metrin matka autolta alaovelle oli melko raastava. Kun sain kassit maahan ja oven auki, pudotin ilman häpeän häivääkään Serlat lattialle, ja potkin ne lattiaa pitkin hissiin ja siitä sisälle. Nyökkäsin naapurin mummolle, kun Taffelit suussa oli vähän hankala hymyillä. Eipä kyllä oikeastaan hymyilyttänytkään.

Nyt sit sain kaikki ruhjoutuneet hetelmät ja kolhiintuneet einekset jääkaappiin ja oli pakko avata kalja. Kauhee hiki.

Mut siis joo. Ens kerralla taksi alle. Nyt on pakko viel käydä siirtää auto pois sakkopaikalta, jeeee-e!

Hörps!