IRC-Galleria

[Ei aihetta]Torstai 05.07.2007 21:56

Miks ei vaan voi olla iltaa kotona vaan pitää hujestaa pisin maita ja mantuja varje vitun kväll. Eilenki taas piti. Ja kuka tunnustaa kantaneensa mun olohuoneeseen ison punaisen työmaatolpan?Hä!Keskity tässä nyt sit töihin.Yhdestä tuli jälleen seitsemän tai kahdeksan.Ja eihän se oo darra-aamu eikä mikään, jos kello on soimassa niin et ehtii ajoissa töihin.Kele.

Konemetsä it is. Ei helppo vaan varma ympäripuhuttava. "Mennääks Konemetsään?" "No emmä tiiä." "Mennään nyt." "Oke."

Saa nähä mitä siitäkii syntyy.

[Ei aihetta]Tiistai 03.07.2007 10:55

Hjuuvaa huomenta kaikille. Tänään on hyvä päivä hymyillä. :)

[Ei aihetta]Tiistai 03.07.2007 01:04

Wanna join the joyride?

[Ei aihetta]Tiistai 03.07.2007 00:23

Konemetsä vai Ruisrock?

Hymy perseeseenMaanantai 02.07.2007 23:27

Joku muistaa mitä mä sanoin siitä painoksen polttamisesta? Satanan satanan satana.

Mut eilen oli kyl hiano darraköny. Emmätiä miten se ees luisu siihen, mut tänäpänä kotiuduin kuudelta. Pojat oli Pikku Simas. Eihän niitä uskaltanu jättää keskenään. Toinen istuu risti-istunnassa ja oksentaa punaviiniä matolle ja toinen pyyhkii lattiamatolla kaatuneita juomia pisin olohuonetta. Sit kolmelta nukkumaan ku sen yhen sai kylkiasentoon ettei se tukehdu ja kello soi varttia vaille kuus. Piti soittaa et oliks hieno päivä duunissa mut en viittiny. Karma kuittaa. Mut aika jänniä tunnustuksia sateli pojilta. En ois niistäkään luttanoista uskonu. But what happens in Sweden, stays in Sweden. Hyvää huolta musta kyl pidettii. Laatuhostel.

[Ei aihetta]Maanantai 02.07.2007 12:49

Loistoreissu. Timangi. Mut siitä illalla lisää. Nyt töihin. Hymyä.

[Ei aihetta]Lauantai 30.06.2007 21:57

Kokeillaaks hei tätä.

Kun käyt mun sivuilla pyörimässä, käy huutamassa 'hep' tänne päiväkirjaan. Mä tahon tietää keitä tääl oikein huinii. Capishe?

[Ei aihetta]Lauantai 30.06.2007 21:26

Lapissa Kultaa <3

[Ei aihetta]Lauantai 30.06.2007 18:37

www.per.se

"Välkommen till per.se"

..no men då..

SaaapuskaaaaLauantai 30.06.2007 18:33

Oijoioioi. Ruokaa ruokaa.

Siis mikä siinä muuten on et ei muka voi syödä pelkkää jauhelihaa? En mä ole mikään friikki jos pidän lihasta. Enhän? Riisin keittäminen kestää ikuisuuden, perunat menee kuiteski pilalle ja makaroniin oon täyskyllästyny. 700g jauhelihaa pannulle ja siin on pari-kolme sapuskaa. Ehkä jotain kirsikkatomaatteja kylkeen jos jaksaa nähdä vaivaa. Valkosipulia, grillimaustetta ja paprikaa mausteeks, ehkä tujaus sweet chiliä. Voilá. Näyttäähän se vähän jännältä tos lautasella, etenki jos ei oo jaksanu hakata kauheen pieneks ja ku miettii et mitä kaikkee siihen on lahdattu, mut en mä oo niin sen antanunna häiritä. Hyvvee on. Vähän rasvastahan tä tietty tuppaa olemaan, mut maku todellakin on pääasia. Juuja helppous. Tarvii vaan sit miehen joka kokkaa, ku kyllästyy näihin omiin aidanalituksiin. Kukaan siellä katsomosahan ei ole mun kohteeksi koskaan joutunut, köh köh?

Mut nyt ku massu (elintasovatta) on pitkästä aikaa kiitollisesti (räjäytetty) täytetty, sokerittomalla (yh) mehulla huuhdeltu ja suklaalla (<3) viimeistelty, niin lienee aika siirtyä nestemäisiin eväisiin. Meikän tavoittaapi tuttuun tapaan puhelimella, mikäli seura inspiroi. Saatan ottaa pienet nokkaunet tässä ruuan päälle, mut kyl mä sit iltaa kohti heräilen. Tähän loppuun muute päivän täydellisin jäätyminen.

Heräsin yöllä siihen tunteeseen et kaikki ei nyt oo kunnossa. Avasin silmät ja käännyin kattomaan vierelle, ja vittu siin makas joku äijä. Näin ihan selkeesti et missä alkaa bokserit, missä menee napakarvat ja mihin suuntaan sillä on pää ja missä asennossa kädet. Sydän pysähty välittömästi et mitä helvettiä. Kenet mä olen keskellä yötä päästäny sisään? Enhän mä menny edes kännis nukkumaan. Jäätävä tykytys rinnassa mietin et enhän mä uskalla sytyttää edes valoja ku se herää siihen ja sit mä en tiä mitä teen jos se onki joku epämiellyttävä tyyppi. (Ei toki sillä et koskaan olisin moisia sisään päästänyt,ysk-) Koko ajan kattelin sitä miestä ja mietin vaa et tää ei voi olla totta tää ei voi olla totta. Sit noin sekunnin sadasosassa lämäsin valot päälle ja katoin vierelleni käärittyä peittoa muutaman sekunnin. Olin niin pöllämystyny, et en jaksanu edes hymyillä. Katoin kelloo, et no oke, takana on vartti unta, jos vähän lisää.

Toiveikkaana uuteen päivään.