IRC-Galleria

Olisin voinut jättää tuon käynnin välistä, sen verran se aiheutti mielipahaa ja taas saatiin vollottaa kotimatkalla ja kotona. Onneksi äiti tuli kylään kuuntelemaan huolia ja soitteli sitten sairaalaan ja kävi tiukka sanaisen keskustelun mua tutkineen lekurin kanssa, siitä kuinka kohdellaan raskaana olevia naisia.

Mullahan tuota painoa on tasaisesti kertynyt koko raskaus ajan ja itse siitä olen välillä ollut huolissani johon neuvolassa on vaan taputettu olalle ja sanottu ettei turvotukselle mitään voi ja ettei se mitään haittaa kun sokeri arvot on koko ajan ollut normaalit. Vielä viikolla 31+jotain kun kävin ultrassa oli PikkuTyypi paino arvio 1900g ja ihan keskikäyrillä.
No... Tänäänpä sitten ultran mukaan PikkuTyyppi painaisi jo 3700g... Huih...
Ja Erittäin tyly lääkäri täti moitti mua joka asiasta ja jopa mun mies joutui vakuuttelemaan sille, että meillä syödään ihan normaalisti ja että mä en syö mitenkään enempää kuin koskaan ennenkään.
Lääkärin mielestä turvotusta ei voi olla kuin ala raajoissa, josta mun mies sen kanssa ilmoitti myös olevansa erimieltä, ja lekuri vaan pyöritteli silmiään.

Ensinnäkin oli TOSI inhottavaa ja noloakin kun tuo kommentoi mun kroppaa ja ja niitä kohtia joissa sitä ylimääräistä sitten on miehen kuullen(toisaalta ihan kiva kun mies puolusti kuitenkin mua tässä asiassa).
Paino on aina ollut mulle ainakin kovin arka aihe kun olen koko elämäni paininut paino-ongelmien kanssa. Silloin kun en ole raskaana joudun totisesti tekemään duunia että paino pysyy kurissa ja nyt selkä ei kestä liikuntaa ja vaikka tekis mitä turvottaa... Voi ahdistus.

Sen jälkeen kun se oli jo rivien välistä haukkunut mua läskiksi monta kertaa ja katsellut nenän vartta pitkin se alkoi tiukkaan sävyyn selittämään kuinka ei sitä synnytystä voida vielä käynnistää!!??
Vaikka en ollut sanonut mitään tai kysynyt..
Todennut vaan että ohhoh, onhan se sitten aika iso, 3700g!
Vastasin etten sitä olettanutkaan.
Johon lääkäri että kai meidän on sitten vaan pakko käynnistellä se aikaisemmin rv37 jälkeen kun on jo nyt noin iso.

Ja seuraava ultra on sitten kahden viikon päästä jonka jälkeenhän sitten ilmeisesti käynnistellään...

Lääkäri sanoi myös kun kerroin, etten ole omasta painostani huolissani, että voin kyllä (ja aijonkin) tehdä sille sitten jotain kun raskaus on ohi ja selkä ja muu fysiikka antaa periksi, että meidän vauvalla on sitten paljon parempi olla kun se on syntynyt ja ei saa enää sokeria musta niin paljon!?!?
Siis mitä vittua?
Mä olen käynyt sokerirasitus kokeessa jonka tulokset oli oikeen hyvät. Mä olen nyt mitannut sokereita (omasta tahdostani) kotona kun pissassa on ollut neuvola käynneillä sokeria, ja veressä arvot on itse mittaamana ollut koko ajan ihan normaalit..
Tähän asti mun paino ei ole haitannut ketään..
Ja nyt ne väittää että meidän vauva on kasvanut melkeen 2 kiloa kuukaudessa!
Mä olen niin kiukkuinen... Ja se nöyryytys siellä lääkärin huoneessa..
Mun posket helottaa vieläkin ja kuinka isoksi ja rumaksi valaaksi itseni tunsinkaan maatessani siinä pöydällä...
Näin meillä kohdellaan sitten äitiyspoliklinikalla raskaana olevia naisia täällä Lohjalla. Voin kertoa että kun mä tästä selviän joskus ja saan sen vauvan kotiin, niin harkitsen sata kertaa ennen kun alan tekemään enää koskaan lisää lapsia. Alkaa jo vituttaa suoraan sanoen tää raskaana olo ja se että joka asiasta saa vollottaa... Ärsyttää sekin kun itkettää eikä sille mahda mitään kun se itku vaan tulee! Mä en ole koskaan ollut mikään märisiä, mutta nyt voi luoja hanat on niiiiin auki koko ajan! Että sellasta tänään...