IRC-Galleria

Tuli käytyä taas neuvolassa tänään.. Ja voi perkele kun ärsyttää!
Mulla paino vaan nousee ja nousee ja olen turvoksissa nesteestä kuin vesi-ilmapallo! Täti sanoi neuvolassa että "kyllä olet reipas ollut!" Ihan ku jollekkin partiolaiselle... Eikä tähän pirun turvotukseen ole mitään apuakaan.

Ja kaiken lisäksi, mulla on pissassa nyt taas sokerit kolmella plussalla! Ja Proteiinit yhdellä. Verenpaine normaali. Kun katsovat sormen päästä sokerit ne on ihan normaalit. Sain nyt kuitenkin kotiin mittarin jolla mittailen sitä paastoarvoa ja yhden päivän ajan ennen ruokailua ja puoltoista tuntia ruokailun jälkeen ja kirjoittelen ne vihkoon ylös.
Inhottaa pistää itseä! Hauskaa sinänsä se etten oikeen millään pystyis pistämään itseäni kun ihan ilman ongelmaa lävistän muita ihmisiä!

Sf-mitta on nyt kasvanut niin paljon, että mua itseäni hirvittää! Kuukaudessa se on kasvanut 10cm!!! Ja se ei kyllä voi olla normaalia! Täti mittasi vielä ennen kun lähdin uudestaan kun ei ollut uskoa itsekkään sitä mitta nauhaa! Nyt se on siis huikeat 41cm! Nyt alkaa jännittää minkälaisen jättiläisen vielä tulen synnyttämään, kun viikkojakin olis jäljellä vielä ihan riittävästi. Ja mun äidillä on ollut Sf-mitta kahdesta viimeisestä lapsestaan 41cm juuri ennen synnytystä.. HUh huh...
No, onneksi ne ultraavat vielä rv36 äippäpolilla ja katsovat mahtuuko se tulemaan sieltä. Toivon todella etten joudu mihinkään sektioon! Neuvolassa kun täti tunnusteli masua niin sanoi, että ei ole paljoa vatsan peitteitä välissä, ja että vauva tuntuu aika isolta.. johon vastasin että Niin munkin mielestä.. Musta tuntuu kuin koko masu olisi täynnä vauvaa, ja kun se koittaa potkia ja liikkua se tekee jo ihan hullun kipeetä välillä, kun tuntuu että pikkuisella alkaa olla jo voimaakin! :D

Ärsyttää sekin kun kaikki vaan tuijottelee mun mahaa ja jaksaa huokailla kuinka se on ihan valtava! Ja kuinka mä kohta varmaan räjähdän... Kuinka mulla voikaan olla NOIN suuri vatsa!?
Ä R S Y T T Ä Ä!
En mäkään arvostele muiden vartaloita! Vaikka mä olen raskaana, niin ei sitä tarkoita että mun maha on "vapaata riistaa" arvostelulle! Yhtä lailla mä voin loukkaantua siitä kun mun mahaa sanotaan liian suureksi kun joku siitä että haukuttais läskiksi tai norsuksi! Ja joo, tiedän rakkaat ystävät, että ette tarkoita sitä "silleen" mutta sanonpahan vaan että ärsyttää silti. Se on mun masu, ja PikkuTyypin koti.. Jättäkää se rauhaan. "Iso" ei masusta puhuttaessa ole mun mielestä koskaan sellainen adjektiivi joka miellyttää, joten niinkuin joku viisas on joskus sanonut: "Jos et voi sanoa mitään hyvää... Älä sano mitään!"

Sellainen purkautuminen tänään. Ja ens viikolla taas neuvolaan huokaisemaan syvään vaa'alle astuttaessa :D

Tässä kuvaa kotiintulovaatteista...

Ja huomenna olis äitiyspolille aikaa... Jännittää vähän kun ei oikeen itselle selvinnyt mitä ne siellä tutkii. Ja miksi mä sinne menen. Hassua...
No kai ne siellä tietää, eikä mua kyllä yhtään haittaa, jos vaikka vielä pääsis kurkkimaan PikkuTyypin yksiöön ultralla!

Kyllä tää raskaus-aika vaan tuntuu pitkältä!

Nyt alkaa aikalailla olla kaikki hankinnat kasassa. Muutamat kaupasta tehtävät perus ostokset puuttuu vielä.

Kotiintulovaatteet on nyt sitten laitettu valmiiksi turvakaukaloon jo odottamaan että tuo tuleva isukki voi napata ne mukaan, niin mun ei tarvitse niitäkään enää miettiä. Vaatteet on pesty, silitetty ja viikattu PikkuTyypin omaan kaappiin valmiiksi, kaikki!
Ja en varmaan enempää hankikkaan, jollei nyt jotain yli söpöä kävele vastaan :D
Ja sen nyt tietää että kyllä mä vielä jotain löydän joka on "pakko" saada.

Nimikin on jo valmiin, siitäkin päästiin yhteisymmärrykseen aikalailla helposti. Nyt ei puutu kuin vauva! :D
Ja se saa kyllä vielä oleilla tuolla kohdun lämmössä ihan rauhassa. Vaikka jo kärsimättöminä odotellaankin täällä, niin parempi on PikkuTyypin vielä pikkasen kasvaa. ;)

Joopa joo, tässä vähän tilastotietoja :)

Rv: 27+3
Painonmuutos/viikko: 2046g (ja tää on jo ennätys! ja johtuu kuulemma nesteistä)
Turvotus: ++
RR: 128/77
U-Prot.: +
U-Gluk.: ++
B-Hb: 117 (Sentään jotain hyvääkin, rautatabut auttaa vihdoin)
SF-mitta: 32cm (Omillä käyrillä, mutta tasaisesti on noussut joten täti ei ollut huolissaan)
Tarjonta: Ei varmaksi osannut sanoa
Syke: 145+
Liikkeet: ++

Muuton myötä mulla nyt sitten muuttuu sittenkin neuvola :)
Mun uusi neuvola on tientoisella puolella! :D
Ja hauskinta on se, että mun neuvolatäti siirtyy sinne kanssa kahden viikon jälkeen, jolloin mäkin sitten asioin siellä. Ens viikolla meen vielä tänne vanhaan neuvolaan kun tää mun täti on siellä, ja en halua sitten yhdeksi kerraksi mennä jollekkin vieraalle.
Nyt siis joudun heti maanantaina käymään pyörähtää neuvolassa verenpaineet katsomassa kun noi proteiinit oli plussalla. Ja jos jotain päänsärkyjä tai vatsa kipuiluja tulee niin pitää sitten mennä viikonloppuna heti äippäpolille, tarkistamaan että kaikki on hyvin. ettei vaan pukkais sitä raskausmyrkytystä :(

Selkä on kipuillut ihan kamalasti nyt. Muuton vika!
No, onneksi se muutto on nyt ohi! Ja täällä uudessa kodissa on paljon paljon mukavampi olla.
Tänään mietittiin kullan kanssa, että miksi nyt kun omaa lasta odottaa, se aika tuntuu kamalan pitkältä, meistä tuntuu että tää raskaus on kestänyt jo ikuisuuden! Mutta sitten jos joku kaveri odottaa, niin se putkauttaa sen ihan hetkessä!
Kovasti jo siis odotellaan elokuuta, että päästään hoivaamaan meidän PikkuTyyppiä, ihan täällä mun masun ulkopuolella. (Eikä mua yhtään haittaa että tää maha joskus lähtee tästä! Kunhan saan sen PikkuTyypin terveenä ulos)
Sellaista tällä kertaa. Mamma kuittaa tällä erää, ja alkaa suunnitella siivoamista! Vaikka neuvolassa suosittelivatkin lepäämistä :)

Tässä näitä lukemia taas niin että päätä huimaa!


Rv: 24+4
Painonmuutos/viikko: 1655g
Turvotus: ++
RR: 146/85
U-Gluk.: +
B-Hb: 114
SF-mitta: 27,5
Lapsivedenmäärä: Normaali
Tarjonta: RT/viisto
Syke: +150
Liikkeet: + (PikkuTyyppi nukkui :))


Sokerit joo oli siis plussalla ja ens viikolla heti sokerin rasitukseen ja viikon välien nyt toistaiseksi neuvola-käynnit (olis muuten ollut kahden viikon välein)
Paino noussut hurjasti nyt ja kun toi verenpainekin alkanut nousemaan, niin katsotaan joudunko äippäpolin asiakkaaksi siirtymään.
Onneksi oli kuitenkin kaikki muuten hyvin, kohdunsuu oli kiinni ja kohdunkaulaa jäljellä samanverran kun ekalla käynnillä.
Täytyypä toivoa ettei nyt sitten tule sitä raskausmyrkytystä tai raskaus diabetes:tä.
Sain vihdoin raskaustodistuksen jonka sitten vein heti kelaan, koska haemuksethan olen täyttänyt netissä jo valmiiksi. Nyt vaan odotellaan jännityksellä, että kumpi äitiyspakkaus tulee, uusi vai vanha?
Ja jos saisin valita niin uuden ottaisin :)

Ja kun en nyt varmaan vielä kaikille ole muistanut kertoa, me saatiin vihdoin se uusi asunto!
Rivitalossa 2h+k+sauna ja oma pikku piha! :D Parin viikon päästä onkin sitten jo muutto!
Eli tässä saa alkaa kohta jo tavaroita pakkailla! Täällä hihkutaan onnesta kyllä, koska ei enää paljoa nappaa nää rappuset kolmanteen kerrokseen, puhumattakaan siitä, että pitäis ravata niitä lapsi turvakaukalossa ja jeppe toisessa kädessä ja kauppakassit vielä varmaan selässä :D

Uuden asunnon lähellä on vielä hyvät lenkkeily maastot ja jeppekin siis varmaan tykkää sinne muuttaa. Kaupunkiin ei kuitenkaan ole matka eikä mikään joten sekin taittuu kävellen vaunujen kanssa sitten ens syksynä :)
Voi rakkaus ja ihanuus! <3

-Aijon ostaa hiusvärin ja värjätä vihdoin nää hiukset.

-Ja aijon mennä siskolle kylään, grillaamaan makkaraa, jos ei vaan sataisi vettä.

-Aijon myös kutoa sen toisen lapasen joka on pari sille toiselle PikkuTyypin lapaselle, jonka kudoin aikoja sitten.

-Aijon käydä kaupassa ja helliä koiraa.

-Aijon käydä kaupungilla asioita hoitamassa (enkä menisi jollei olisi ihan vaan pakko..)

-Aijon EHKÄ vähän siivota ja illalla varmaan runoilla.

On siinä mulle ohjelmaa.. Khih...

Kävin tänään ompelemassa Outin kanssa pinnasänkyyn reunapehmusteen.
Outi kyllä ompeli siitä aika paljon ja en kylläolisi varmaan selvinnytkään ilman apua!
Aivan ihana tuli lopputuloksesta! Kiitos kovasti!

Kangastakin jäi vielä sen verran että saan muutaman tyynynpäällisen ommeltua siitä.

Olipa jännittävä päivä!
Rakenne ultra aika oli varattu kello 13.15 mutta puol tuntia myöhässä päästiin sitten vihdoin sinne, koska joku mummo oli hätä tapauksena siellä sisällä lääkärin tutkittavana.

Kaikki mitat oli ok.Paino arvio oli 319g. Tarkistettua tui sitten vielä kertaalleen että kaikki sormet löytyy ja ei ole huulihalkiota eikä kampura jalkaa, ihana kätilö joka perusteellisesti tutki meidän pikku tyypin!

Ja saatiinhan me sitten tietää se suuri salaisuus, vaikka ei meinannut pikkuinen ensin millään paljastaa, ajattelin jo että aikooko hän olla tosiaan niin salaperäinen että jättää meidät jännitykseen. Mutta kyllä se sitten paljastui lopulta. Ja en sitä julkisesti viitsii kailottaa, kun joku tuttavista ei välttämättä halua tietää vaan haluaa olla jännityksessä elokuulle saakka. Mutta jos joku on malttamattoman utelias, ei se niin salaisuus ole, ettenkö sitä kysyttäessä kertoisi. ;)

Pikku tyyppi oli kainoa ja ujoa sorttia, koska koko ultran ajan pysytteli kasvot äidin selkärankaa päin, kuin piilossa. jonka takia kunnon kasvokuia oli hyvin hankalaa saada, onneksi saatiin sitten kaksi kuvaa kuitenkin salaa napattua.

*huokaus* Voi tätä onnea, kyllä mä olen vaan ollut yhtä hymyä tänään, en jaksa edes pomon ilkeä mielisen viestin lannistaa tätä iloa.. Koska en itse sille mitään mahda että selkä edelleen kipeä, enkä töihin voi mennä. Sairaslomatodistukset kun mulla kuitenkin on ollut joka ainoasta päivästä ja on seuraavasta kahdesta viikostakin, niin ei ole hänellä mitään napisemista.

Sellaista kuuluu tähän päivään taas, täällä voidaan hyvin ja paksusti! <3

Citilda ja PikkuTyyppi 20+1

Tänään olis pitänyt käydä labrassa, mutta päätin käydä vasta maanatina.. :D Aamusta jos menen niin EHKÄ siellä ei ole niin kamalaa ruuhkaa.

Olen ollut ahkera ja kiltti rouva tänään!
Pullat on leivottu ja pakastettu, samaten viimeinen pelti muffineita on uunissa. Nams.. :)

Pakastin on vihdoin siistitty ja laitettu uudestaan käyntiin.

Masukki on pitänyt bileitä lähes koko päivän :D
Pari harjoitus suppariakin tullut kun kävelin kaupungilla niin rivakkaan tahtiin.

Selkä kiukuttelee edelleen.. Mutta täytyy ottaa vähän rauhallisemmin nyt illalla jos se siitä taas rauhoittuisi.

Ukkokin tuli iloisella mielellä töistä kotiin ja kummatkin ollaan oltu niin hyvällä tuulella tänään.
Leffa tiedossa illalla ja suklaa muffineita+maitoa.. Ihanaa!

Menkää te vaan kurjat Loheen kattoo Klamydiaa.. Mä vietän koti-iltaa rakkaan mieheni kanssa.. :)

Ninnu ja masukki 18+5

Nyt sitten kävin lekurissa hakemassa tuon selän takia sitä saikkua.
Ropsahti heti sitten puoltoista viikkoa. Toivotaan vaan ettei särky muutu krooniseksi, ettei tule pidempää saikkua vielä tässä kohtaa.

Enpä muuten tiennyt/osannut odottaa, että raskaana sitä oikeesti tulee paljon raihnaisemmaksi!

Sitä ei jaksa kävellä niin lujaa kun ennen, jos alkaa pinkoa tai nostella jotain tai kumarella pistää ikävästi vatsaa, ihan kuin muistutuksena että "Täällä ollaan! Ota iisisti!"

Myös jos olen vauvan mielestä epämukavassa asennossa, se alkaa hillua ihan hulluna tuolla ja mun on vaan pakko vaihtaa asentoa!

Vaatteita on yllättävän hankalaa itselleen keksiä, koska kaikki paidat on ihan liian lyhyitä!
Äitiyshousut on nykyään onneks tosi tyylikkäitä ja ne masutuubit niin mukavia, että voisin pitää niitä vaikka en raskaana olisikaan, ainakin talvi aikaan!
Nyt kun tuo masu on päättänyt itsepintaisesti pullahtaa esiin, olen jo pikku hiljaa siihen tottunut (Aluksi se tuntui oudolta! Ihan vieraalta, ei ollenkaan omalta kropalta!) Nyt jos se masu katoaisi vaikka yön aikana olis ihan kummalista olla varmaan.

Eniten naurattaa se, kun ennen menin miestäni halaamaan otti rintavarustus ensimmäisenä vastakkain, nyt tuo masu on meidän välissä ensin. :D

Liitoskivuista haluan vielä mainita, muistan kun ystäväni Noora odotti Sampoa ja valitteli liitos kipuja mietin aina että millaisiakohan ne on...
Voin kertoa! Ne on ihan kamalia! Tuntuu kuin joku yrittäisi repiä multa jalkoja irti tai iskisi viidakkoveitsiä nivusiin. Ja kun kaikki nivelet ja muut (vittu en minä tiedä mitkä, mutta kuitenkin) alkaa löystyä.. SE SATTUU IHAN KAMALASTI!

Ja pahin/paras ultimatehuippukipu, on vielä edessä!
Ajattelen mielummin että palkinto on tulossa, saan sen nyytin vielä kainalooni ja voin huokaista omalta osaltani hetkeksi. Vaikka ei se varmaan helppoa sittenkään ole kun se pikkuinen on syntynyt, mutta mua tuskin särkee koko aikaisesti..?!

No joo, on silloinkin kuulemma omat ongelmat ja kipuilut mutta sitähän se tuntuu olevan
KIPUA KOKO ELÄMÄ! :D

Että silleen tänään, Citilda ja kurpitsa rv16+4