IRC-Galleria

Hetkestä se alkoi, parhaat puoleni esiin taikoi, itsensä linjalle hän laittoi, selkänsä taittoi, miehen unelmat hetkessä hän vaihtoi, molemmat siitä nautti, vaikka ei ollut päällä kova vauhti, vaan hidas tahti, sydämeni hän silti varasti, suojakilpeni romahti, en ollut enää se sama Matti. Mietin vain, että hänet tahdon ja sain, pahan unen näin, hänet menetin, elämääni taas heräsin, viimeiset savut vetäisin, itseni kuilusta alas tönäisin, lattialle tömähdin, ja uudelleen taas heräsin. Uni ei lopu, ilman sitä elämään ei totu, ellei mitään tapahdu, toista rakastamaan vannoudu, oikean löytäessä havahdu, elämään varaudu, rakastamaan vapaudu. Lamppu syttyy ja lopulta sammuu, kohota seinälle kannuu, anna palaa ja loppuu, lopussa anteeksi anto ja hohtoo, kohtuu valmis itsensä antamaan lohtuun...