Nyt kun olen asiaan perehtynyt ja sitä tutkinut voin todeta, että asiani ovat helkkarin hyvin ja siksi voinkin turvallisin mielin jatkaa matkaani.
Tutkimukseni opetti sen, että viinan kanssa en läträä enää edes niinkään paljon kuin nyt, eli musta tulee jälleen lähes absolutisti.Se on kumma aine, mutta joitakin se tuntuu helpottavan ja se sitten taas on heidän asiansa, en halua siihen sen enempää puuttua.Huom!Ellei kyseessä ole poikkeustapaus, eli erittäin läheinen ihminen.
Ihmissuhteetkin tuntuu olevan kunnossa täydellisesti ja mikäs sen mukavampaa.Hyvää kannattaa aina odottaa ja muutama mätä omena on pakko maistaa ennen kuin tietää, mikä todella on hyvää.Olo on vihdoin tyyni ja rauhallinen.
Suurin mullistus näissä asioissa kuitenkin on se, että nyt joku rakastaa Meitä ja tunnen saavani takaisin kaiken sen, mikä joskus valui sormien läpi pois.Harvalla on kyky tarjota moista elämää, mutta kuten sanoin: Kyllä se sokeakin kana jyvän joskus löytää.
Nyt pitäisi poistua töihin...
Pitäkää kiva päivä:)