Voisimpa iskeä sinua vyön alle,
nauraa paskamaisesti,
sylkäistä päin naamaa,
kävellä pois tyynesti tuntematta mitään.
Vääntäisin sinut solmuun,
hirttäisin sinut itseesi,
kierittäisin rotkoon,
huutaisin perässä: ei muuten tule ikävä!
Repisin sinut kappaleiksi,
pilkkoisin kilon paloiksi,
suikaleiksi silppoisin,
petolinnuille hopeavadilla tajoilisin.
Katoaisit maailmasta,
hyvästelisin sinut kyyneleittä,
ensimmäisen kerran.
Nauraisin.
-Olen katsonut liikaa massakauhuleffoja, elänyt liikaa pimeydessä, pitänyt asioita itselläni ja se vaikuttaa tekstini sisältöön.Pahoittelen.