IRC-Galleria

Kun yritetään raiskata rakkaus ja koitetaan saada siitä säälittävää viihdettä. Ei hyvä, mut näillä mennään. Ai niin, enhän minä.

Hmm.. Tänään rapuja mammalla. Aika bueno. Mamma laitta ruokaa. NAM!

Tanssijalka vipattais. Sitä vois mennä vaiks johki tunneil taas tanssimaan.. Viimeisestä tunnista onkin jo aikaa tovi. Joku uus tanssityyli olis kiva ottaa hanskaan. Tankotanssi? Mikä ettei.. Siinä sais kädet ja reidet hyvää treeniä. Hmmm.. joku energinenkin tyyli vois olla paikallaan. Vaihtoehtoja on monia kun vaan osais päättää. Tuleeko joku mukaan?
Loput vuodesta vois muutenkin ottaa kuntoilun kannalta ihan omaksi iloksi ja asioiden edistämiseksi. Nyt kun hommat on hyvällä alulla, niin sitähän voisi jatkaa täyttä höyryä matkaansa.

Sait haluamasi, nyt sinun tarvitsee tehdä tulosta, sillä muuten menetät sen mitä sait..

Minulla oli muita,
sinulla ei.
Hyvä niin,
koska mä olen tulossa takaisin.

Huomasin hukanneeni aikaa täydellisen idiootin kanssa. En tiedä, oliko viimeinen naula arkkuun hänen haluttomuutensa maalata yhteinen makkarimme vaaleanharmaaksi vai mahdollisesti hänen haluttomuutensa muuttaa vanhaan puutaloon, millaisen minä olin aina halunnut.
Läpsäisin itseäni poskelle. Miksi jälleen yritin peitellä todellista syytä haluttomuuteni elää juuri hänen kanssaan? Perimmäinen totuus oli kuitenkin se, etten koskaan kokenut saavani minkään näköistä ymmärrystä. Tottahan toki olin itse ahdistuksissani käyttäytynyt hyökkäävästi ja käynyt sanallisesti kumppanini päälle kuin yleinen syyttäjä, mutta yksinäisyyden keskellä riiteleminenkin oli balsamia haavoille. Ehkä juuri siksi kuuntelin niinä aikoina usein PMMP:n Matoja-biisiä, jossa laulettiin: Nimität mua hirviöksi, silti kelpaisi kyllä seksi. Miksi se naurattaa? Ehkä se on hauskaa.. Minun ja hänen suhteeseensa ei olisi auttanut edes pariterapia.Vielä pitkään suhteen jälkeen toivoin, että hän olisi edes kerran valehdellut ymmärtävänsä ja tukevansa minua. Vaikka minullahan on aina paha olla ja ideani ovat enemmän tai vähemmän järjettömiä.
Vitutuspyörremyrskyn keskellä kai kovetuin ja päätin olla tulematta häntä vastaan. Jos hän ei itse vajoaisi edes kerran minun tasolleni, ei minullakaan ollut mitään intressejä yrittää kavuta hänen suuruutensa ja viisautensa tasolle. Ylpeyteni ajoi suhteen pian äkkikuolemaan. Tänään niin on hyvä.

Muutama tonni rahaa, kiitos. Haluan siihen kouluun!

Hmm.. Olipas miellyttävää majailla välillä mammalla.
Nyt on molemmilla poneilla kengätkin jopa ja matka jatkuu.

Josko sitä vaikka tänään leiriytyis Okkin kanssa mamman luo ja jäis ihan jopa yöksi sinne. Jotenkin nyt houkuttais suunnattomasti rento ilmapiiri ja hyvä ruoka.
Tanssijalka on vipattanu tasaiseen tahtiin koko päivän, mutta bilettämiselle ei nyt taida löytyä aikaa. Käsi lippaan jne.. Kuukauden päästä Anne-pallero täyttää vuosia ja sitten me tytöt mennään. Saunan kautta tiettykin :) Hmm.. Siitä tulee hauskaa. Kuukausi vielä... Odottavan aika.. on tunnetusti pitkä.
Mulla päivät on kaikki samanlaisia. Yleensä arjen erottaa viikonlopusta se, et arkena tulee Salkkarit 19.30, mutta nyt sekään homma ei toimi. Kalenteri kertoo, että on keskiviikko. Missään kohtaa ei kuitenkaan voi valittaa, että ois muka tylsää. Tekemistä riittää aina.

Milloin teit ensimmäisen kerran asiat toisin kuin äiti on AINA neuvonut, vain siksi, että äidin kultaiset neuvot eivät enää tuntuneet omilta?

Olosuhteet pakottavat meidät kummallisiin ratkaisuihin. Koska vastaan tulee seinä?
Ihmiset antavat tapahtumille merkityksien. Jotkut ihmiset saavat merkityksen vasta kuoltuaan. Miksi?
Eilen tunsin itseni lapseksi ja olin siitä onnellinen. Ihmisten pitäisi osata iloita enemmän hassuista asioista. Niin kuin vaikka seinän maalaamisesta vedellä. Mulla oli ainakin hauskaa.
Ehkä vuosi sitten mä päätin olla auki. Se oli hyvä päätös. Miten erillainen olisikaan elämäni, jos en olisi ollut nuorena niin sulkeutunut? Sitä minun on turha miettiä.
Miksi riidellä menneistä, jos haluaa olla yhdessä onnellisia nyt?