IRC-Galleria

Kaunein päivä
koko elämässäni
oli silloin kun tapasin
sinut.

Näin vain sinut
kaikkien ihmisten keskellä
ja tänään ajattelen
vain sinua,
vaikka olen murheiden ympäröimä.

Kaipaan ja ikävöin
kun olet jossain poissa,
haluan vain lähellesi,
olla sinun
tästä päivästä ikuisuuteen.

Jotenkin on jäänyt kirjoittamiset väliin. Ei ole ollut tarvis kirjoitella. Ei ole tapahtunut mitään.
Tai on.. Paljonkin, mutta jotkin asiat on kiva pitää ihan vain itsellään tai jakaa ne vain tiettyjen ihmisten kanssa eikä koko maailmalle. Tosin jos valitsee ihmisensä huonosti tieto kulkeutuu koko maailmalle.. tai ainakin niille, joille tieto ei kuulu.
Talvi alkaa lähestyä ja jotkut ovat jo vaipuneet masennuksen syviin syövereihin. Ei tätä pimeää aikaa tarvitse niin vakavasti ottaa. Talvella loistaa tähdet kaikkista kauneimmin ja syksyllä on ihana tallustella ulkona tai viettää sateista päivää sisällä leffoja katsellen. Jos ei muuten aika kulu, niin ainahan voi odottaa kevättä ja uutta kesää.
Kesä -09 oli minulle rakas. Silloin tapahtui kaikkea ja silti oli rauhallista. Lämpöäkin riitti..
Teatterilla oli mukavaa, vaikka kaipaankin muutosta porukkaan.. Ehkä siksi, että pompin siellä junnujen ja vanhusten välillä. Noh, ihmiset siellä ovat ihania niin kuin aina. Pari kesää lupaan vielä viettää siellä, mutta sitten on ehkä aika muutoksen. Olenhan viihtynyt Maskun kesäteatterissa silloin jo kymmenen vuotta. Aika näyttää..

Siis aivan jäätävä hikka päällänsä..
Joo, oli sit teatterin pispalot perjantaina. Oli kiva nähä pikkasia ja vanhuksia :) Tuli laulettua enemmä ku tarpeeksi ja ehkä hiukan jorattuakin. Kiitän ja kumarran.

ps. Vili on söpö!

Hokkus pokkus.. Ja huomaat olevasi aivan pihalla.

Hei, minä sinua yhä ajattelen,
rakkauttasi luokseni kaipailen.
Muistatko mua,
vai tunnemeko ollenkaan?
Oletko lähellä,
täytyykö minun etsiä kauempaa?
On täällä jo kesä lämpöinen,
mutta ilman sinua minä yksin palelen.
Runo-tyttösi täällä kaipaa sua
ja pelkää, että olet ehtinyt jo rakastua.
Sydämesi jos toinen sai,
lupaatko sitä rakkautta vaalia ain'?
Mutta jos odottanut olet minua,
minä lupaan: Tulen aina rakstamaan sinua.
Kirjeeni matkaa mukana tuulosen,
toivon sinun joskus tavoittavan sen.
Vastaa minulle heti kun tohdit,
kunhan ensin tarkasti pohdit,
lupaatko minulle kuut ja taivaat,
vai oletko valmis oikeasti näkemään vaivaa,
että yhtä jalkaa asteltais,
tätä elämänpolkua matkattais.

Rakkaudella: Orvokki.

Siivoilin tänään hevosten tarhaa ja pihattoa ja mietin, että miksi ihmeessä omistauduin hevosille?! Ai niin, miehet on kusipäitä! Todellinen syy taitaa kuitenkin olla se, ettei äiti vienyt mua koskaan tanssimaan balettia. Ei ne miehet niin pahoja ole.

Rauhallisuus.. <3

Hymyilen vaan :) Hengityselimistö tekee kuolemaa, mutta mua hymyilyttää. Ei haittaa..

Jos olisi maanantai tähän päivään sopisi biisiksi Leevin Unelmia ja toimistohommia. Eilen tais tosiaan olla jotkut bileet. Kuudelta kotiin ja nukkumaan.. Yhdeltätoista heräsin pirteenä kun peipponen ja poljin ihan intsinä hakemaan mun kamoja.. Noh, nyt kun vielä löytäisin ne kaikki, ni homma ois bueno.
Eilen oli hauskaa! Saunottua tuli paljon ja kaikkien kanssa. Poikien kanssa pääsin saunaan, koska mulla on kuulemma enemmän munaa ku niillä yhteensä, joten mut voitiin hyvin laskea mukaan poikaporukkaan. Ei siinä mitään, hauskaa oli :)
Nyt vähän mustaa vahvaa kahvia kitaan ja menoksi. Tääkin päivä rokataan pakettiin kunnialla.
Viikon päästä olis seuraavat kemut.
Nanne täyttää 20 ja näin ollen hänet liitetään juhlallisin menoin ja seremonioin kaksikymppisten hulvattomaan ja vähän vähemmän vakavaan klaaniin. Tulikaste tulee olemaan hänelläkin sen mukainen. Juhlittiinhan munkin synttäreitän 5 kertaa ja selvisin hengissä. :D

"Silti toimiston tyttöjen salaisissa unissa kaikkien kanssa vehtaan."

Jo vuoden vanhana Oskari tykkäsi palloista ja oli ihan huumassa kun kummisetä toi synttärilahjaksi pienen futiksen. MAPSin väreissä tietty. Siitä lähtien pallon potkintaa on treenattu ahkerasti. Ensin tosin jätkä lensi takapuolelleen melkein joka potkun jälkeen, mutta jo ennen kesää alkoi kaatumiset vähentyä. Kun Okki täytti kahden se piti pallon hallussa jo kovassakin vauhdissa ja potki palloa milloin mihinkin maaliin. Mä jo omalta kummisedältäni kyselin, että pääsiskö poika nappuloiden reeneihin. No okei, ei vielä.
No nyt O:n kummi setä toi uuden pallon. Ihan oikeen Selectin pallon. Voi vitsi Okkin ilme oli ihan paras. Tyyppi ihan loisti onnesta kun sai oman ison pallon. Viime joululahjaksi O oli saanut jalkapallomaalin ja nyt sit ollaan potkittu koko ilta palloa ihan huumassa. Taitaa mun olla aika mennä vaan ostamaan ne nappikset, et äijä pysyy liukkaalla nurtsilla paremmin pystyssä :)