IRC-Galleria

Myö täällä nyt vähän terotellaan miekkoja. Mie hankin asianajajan. Dan pelaa aikaa. Molemmat pystyttää omaa leiriä. Mie käyn nyysimässä ihmisiä sen puolelta omalle. Dan nyhtää viimesiä pennejä vielä tilanteesta irti ennen varojen uudelleenjakoa. Molemmat kaivetaan kantapohjia maahan valmiina tositoimiin.

Miusta on viimeaikoina tuntunu jo pikkusen omalta vanhalta iteltäni. Naurattaa taas, ja tuntuu toiveikkaalta ja varmalta. Itseluottamus on nousujohdanteessa. Mie oon vihdoinki saanu niskaperseotteen tuosta Danin touhuamisesta. Enää ei vaimoa piilotella kellarissa.
Anoppi yritti vanhoja kunnon pelejä vielä pelata, ajatteli että mie heittäännyn kynnysmatoks kun vähän näpäyttää. Mie sitä näpäytin hyvin ystävällisesti takasin, ja nyt on hiljasta sillä rintamalla.

Ei ne vielä tiedä, millanen bitch suomalaisesta naisesta voi tulla jos oikein vituttaa. Nyt mie oon sillä kannalla, että sovitellaan pois mutta jos tää jatkuu näin kun tähän asti niin miulta loppuu kärsivällisyys. Vastahan tätä on melkein vuosi vatkattu Danin säännöillä ja aikataululla. Miusta saattaa tulla hyvin inhottava ihminen jos se ei vielä tajua alkaa käyttäytyä.
Terapeutti sano että ei tarvii pyydellä anteeks jos vituttaa, eikä sitä että otan lähtiessäni sen mitä miulle kuuluu. Kaikkea sitä oppii kun vanhaks elää.