IRC-Galleria

jos selviää a-juniorien villien mestaruusjuhlien värittämästä baari-illasta ehjänä, on jo melkoinen sankari.

jos taas kotiin tultuaan onnistuu yläkerran portaissa hankkimaan itselleen hiusmurtuman, on vastaavasti kovan luokan tunari.

iltahan kyllä meni varsin villeissä merkeissä, koska divan oli (viidettä iltaa peräkkäin) valloittaneet pelicansin nuorten uunituoreet suomen mestarit. pojilla oli pelipaidat päällä, alkoholimyrkytys ja pokaali tanssilattialla. koska olin itse autolla liikenteessä, selvisin vähällä kolikoiden kulutuksella: kumosin vain yhden siiderin ja yhden veden. niiden voimilla sitten jorasinkin selkä märkänä, tunnista toiseen.

aamukolmelta kotiin ajellessani hapotti niin pahasti, että meinasin nukahtaa rattiin. edellisillan karkelot parin tunnin yöunineen alkoi jo vaatia veronsa, ja ultimaalinen väsymistila konkretisoituikin sitten kotiin päästyäni.

menin keittiöön, join pari lasia vettä.

kipitin pimeän portaikon rutiininomaisesti vauhdilla ylös, kuten tuhansina muinakin kertoina.
tällä kertaa rutiini kuitenkin petti, koska kompastuin ja löin sääreni ihan vitun kovaa portaan reunaan.

nukkuminen meni vielä ihan hyvin, mutta aamulla jalka ei kestänyt yhtään astumista. äiti heitti polille, jossa todettiin että pipihän siinä on.

nyt pitäisi sitten pari viikkoa käpytellä kepeillä. en olisikaan halunnut pelata futista näin hyvillä keleillä!




eitäsketää.