Minulla oli jokin valtavan hieno ajatus, mutta se meni menojaan :(
Joskus tuntuu, että on pakko uskoa kohtaloon. Ihan tosi, elä naura! Asiat vaan menee hauskasti kerrankin sillä lailla, että ehkä voisi onnistua. Heti sen jälkeen, kun on tiedostanut kuka ja mitä oikeastaan on ja mitä pitää tehdä, ja laittaa pikku sysäyksen siihen suuntaan.
Oli minulla joku ei-itsekeskeinen hieno ajatus siis, mutta koska en muista sitä, pitää välillä toki rupatella ihan vain itsestään :p
Onneksi on viisaita ihmisiä, jotka kertovat niitä hienoja ajatuksia meidän yliväsyneiden ihmisten puolesta, meidän ja tyhjiin imettyjen aivojemme. Sekin kismittää, että joskus oli tarpeeksi hienot (psykedeelisetkin?) aivot, mutta sitten tuli jokin joka sanoi: "ole järkevä, ole realistinen, ole niin kuin muut" ja minä olin.
yhyy.
E