Olinpa reipas! en ostanukaan mitään herkkua kaupasta :D
Sen sijaan aloitin leipäkuurin, oltuani ostamatta leipäjuttuja ööö kolmeen kuukauteen? (niin siis söin kyllä aina välillä mutten oikein kamalasti ole ostellut...). Kotiin päästyäni loin herkullisen välipalahetken, aukaisin juuston ja leivän ja aaah tuli ihan törkeet Saksaleirintäaluefläsärit :) Aldi my lifesaver :D Ulkomailla olemisen positiiviset puolet iski niskaan muuten; luonto viheriöi, koulussa on kevyttä, sain leipää juuston ja kalkkunan kanssa, ulkona ihana virkistävä raikas kesäsade. Kappas huijakkaa, näin sitä lennetään fiiliksestä toiseen!
Eilen illalla etsin kulttuurihistorian tunnille jotain kuvaa viidestä sanasta. Otin vihdoin tuhat vuotta mietittyäni Revontulet. Pitää siis valita sana ja kuva, joka on omasta mielestä kaunis. Eikö revontulet tosiaan ole? Tekisi mieli tietää niistä enemmän, tai sitten ei. Olen ihan höplä, ihan hulluna tuollaiseen polar zone -magiikkaan :) ne on ihan totta jotenkin tosi maagisia!! Ihan hiljainen kylmä pakkasyö, puhdas hanki, yksinäisiä karuja kuusia, tähdet ja revontulet. Minusta siinä on jotenkin tunnelma niin kaiken humaanisuuden yläpuolella, ettei se voi olla muuta kuin jonkin sortin magiikkaa. Muistanpa yhden kerran Oulussa polkiessani Patosiltoja kaupungista kotiin; vasemmalla oli vesilaitos, Merikosken sillat, katulamput, teollinen vesisuisto, liikenne ja oikealla puolella ylhäällä pimeä kuun puoleinen taivas, tähdet ja revontulet. Oli mainio fiilis, kun siinä sillalla ajeli, jakoi näppärästi maiseman ikään kuin kahteen erilliseen maailmaan :o Revontulia ihan totta voisi pällistellä ihan loputtoman kauan. Joskus penskana (Pyhälläkö se oli, mene ja tiedä) lojuin hangessa ja töllötin taivasta. Ihana vihreä hulmuaminen taivaalla. Oih!
P.s. Nyt on kamalan kodikas olo jotenkin tässä ulkomaisessa vinttiasunnossa istuessani. Muistuttanee jostain perhematkoista kai sitten...
Eliis [as they call here]