IRC-Galleria

Kisut meni sitten susselin hoitoon. Kuvista päätellen viihtyvät hyvin. On ihan kissaton olo. Vähän ku olis kadottanut varjonsa. Kauankohan siinä menee, et enään katso kaikkia mustia myttyjä lattialla kissoiksi, tai kaupassa ei tule mieleen enään levoton ajatus kissan ruuan/hiekan ostamisesta. Mutta joo, hyvässä hoidossahan nuo ovat. Ipana tuskin edes muistaa ikävöidä minua kun on uusia kissakavereita ympärillä :)

Pakkaaminen on loppusuoralla. Paljon vaatteita heitin suoraan roskiin. Mitäpä noilla. En pitäis kuitenkaan. Tavarat ja kalusteet on viety varastoon, lahjoitettu, sijoitettu ja myyty. Matkassa kulkee vain rinkka, passi ja läppäri. Näillä mennään.

Lähtöön on enään pari viikkoa. Jännittää. Ensimmäiset kaksi viikkoa vietämme kultsin kanssa varmaankin Youth Hotellissa. Opiskelijakämppään päästään vasta syyskuun alusta. Toivottavasti siellä hotellissa on verkkoyhteydet.. muuten tulee aika ikävä pariviikkoinen :( Paitsi et eihän me sinne siis traviania mennä pelaamaan vaan ihmettelemään saksalaista kulttuuria ja ehkäpä jopa vähän opiskelemaankin :D

Mutta.. jatkampa pakkaamista ja turhan sälän karsimista. Aika paljon turhaa ja tarpeetonta sitä vain raahaa mukanaan. Ja joskus syy joidenkin tavaroiden mukana raahaamiselle jää arvoitukseksi itsellekkin ;)

Muutama päivä sitten se sitten tuli. Nimittäin ilmoitus vaihtopaikan saamisesta. Saksaan, Mannheimiin. Ja minähän en puhu saksaa kuin muutaman sanan... sen mitä Rammsteinin biiseistä voi oppia.. ja jotenkin tuntuu et ne fraasit ei oo niitä mitä virastossa tarvitsee!!! :D

Paljon pitäisi saada aikaan ennen vaihtoon lähtöä: Kalusteet ja kämppä pakettiin ja varastoon, kissat hoitoon, varata opiskelijakämppä saksasta ja tehdä jotain surkean kielitaitoni pönkittämiseksi. Saksassa vaihdossa olleen kaverini tosin lohduttivat, että kyllä yliopiston sisällä saksalla pärjää. Hyvä niin.

Ja tanssiakin kuulemma harrastavat, Boogie Woogien luvattu ihmemaa. Jospa sitä löytäisi tiensä paikallisiin tanssipiireihin, huolimatta vajavaisesta kielitaidosta. Vaikka eihän sitä kielellä tanssita, vaan jaloilla ja kropalla. Se on sitä kansainvälistä mitä kaikki ymmärtää. Kehon kieltä. Simppeliä.

Kaikesta häslingistä on kiittäminen Kultsia. Aluksi en ollut vaihto-opiskelusta juurikaan kiinnostunut: valmistuminen pitkittyy kun vaihdossa nopat on tiukassa ja ikävähän minulla Suomeen jääviä kavereita tulisi, puhumattakaan kissoista. Mutta toisaalta.. ikävähän tuo tulisi myös vaihtoon lähtenyttä poikakaveria :( Ankaran pohdinnan tuloksena myönnyin varovaisesti vaihto-opiskelun kannalle: Vaikka noppia ei kertyisi ainuttakaan koko reissulta, niin voipahan ainakin hengailla kultsin kanssa, ihailla maisemia, ehkäpä lasketella, tanssia, tutustua uusiin ihmisiin ja opetella pari sanaa saksaa.

Nyt sitten pienellä kauhulla odottelen koittavaa elokuuta. Ens keväänä takaisin suomeen. Uutena ihmisenä, vai sinä samana vanhana? Siinäpä pohdittavaa.

Ollaanpas uteliaita :)

01. Kuka olet?
02. Olemmeko ystäviä?
03. Koska ja miten tapasimme?
04. Oletko ihastunut minuun?
05. Pussaisitko minua?
06. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
07. Kuvaile minua yhdellä sanalla
08. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
09. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta?

*näppäile numero & rukoile luuriin -> yön enkeli olkoon kanssasi*

Huh, ATK-YTP onnellisti takana, yöunia 4½h, lisäksi muutaman tunnin päikkärit ja vieläkin väsyttää. Kahden päivän vierailijoiden paimentaminen 24h valmiudella... onhan se. Estää heitä satuttamasta/hajoittamasta itseään, toisiaan, paikkoja & esineitä. Katsoa että kaikkien perustarpeet tulee tyydytettyä, suunnilleen.

2.-3.11 sain:
* Puheluita välillä klo 9:32-4:46:
.......Vierailta 12kpl
.......Järkkäreiltä 6 kpl
* Unta 6h & 4½h
* Flunssan (lievä)
* Kosinnan 1kpl
* Käsiraudat ranteeseen, melkein. 2 kert.
* Rakkauden tunnustuksen 1kpl
* Reipasta ulkoliikuntaa, paljon!
* Paljon uusia kavereita! :)

...

Kivaa oli, mutta ei ihan huomenna jaksais ottaa uudestaan.

Kiitokset Turku, Joensuu & TKK yhteistyöstä. Nähdään ens vuoden ATK-YTP:ssä! :)

Eilen sitten istuskelin äidin synttäreillä. Täytti 45v, mitä on vaikea uskoa, kun menoa katselee. Olispa itselläki aikaa harrastaa kaikkea kivaa, mutta opiskelut.. ja opiskelu vie niin tuskaisen paljon aikaa :(

Tuli sitten puheeksi siinä äidin ja mummon kanssa tekninen ala. Olin sitä mieltä et valitsin alani joskus murkkuikäisenä, katseltuani tarpeeksi sukulaisnaisen kamppailua matalapalkka-aloilla, hampaattomuutta parantaa asianlaitaa, tehottomia yrityksiä nostaa työn arvostusta. Tein päätöksen et minä en ainakaan sellaiseen ala: "Ihan tyhmää, tuohon halpaan en mene." Eli nenä kohti miesten aloja -> (ne osaa sentään pitää puolensa palkkaneuvotteluissa)

Siihen äiti vain totesi et, "niin.. kyllä sinä valintasi teit jo nuorempana, leikki-ikäisenä, kun valitsit barbien sijasta leegot." Että sellaista. Ehkäpä tärkeät valinnat oikeestaan tehdään jo siinä 3v. Loppu on vain järkevien perusteiden etsimistä perstuntumalla tehdyille päätöksille, aina iän ja kehitysvaiheen antamien valmiuksien pohjalta. Niinkuin aina. Meillä kaikilla.