Tästä tuli sitten uneton yö. Yhden kortin kirjoitin ja sitten vain pelailin, sättäilin sekä surffailin lopun yön.
Viikonloppu olis edessä ja kai sitä jonnekin baariin tulee hakeuduttua.
Tyhmiä ihmisiä pitäisi muka sietää, mut mä en vaan pysty siihen, semmosia häiriköitä ne naapurini tyhmyyttään ovat. Miksi oi miksi naapurissani asuu idiootteja?
Ja seinät vaan tärisee musiikista kun naapurin känniset apinat häiriköi ja musiikki vieläpä paskaa poppia, ei vittu. Välillä tietty vielä kolisteluakin kuuluu. Asun paskamaisessa paikassa.
Ja mä nyt haluaisin vain nukkua.
Mut ei taida onnistua...
Eli pitkiä nuo isot turnaukset, mutta mikä tärkeintä niin selvitin itseni jatkoon.:)
Olen omasta mielestäni paljon parempi Texas Hold Emissä, mutta nyt vaan kulki Omahassa todella hyvin.
Hiukan väsynyt olo nyt kyllä, taidan ottaa päikkärit.
Hieman alta 5000 pelaajaa mukana ja olin 32., tavoite siis täyttyi, pääsin 72 parhaan joukkoon ja jatkoturnaukseen.:)
"Älä masennu, vaikka et onnistu kaikessa mihin ryhdyt. Toivoisit, että saisit nyhjöttää rakkaimpasi kainalossa, muut ihmiset menkööt menojaan."
Tuo on just noin, mä olen siis niin hellyydenkipeä ihminen et haluaisin olla ihan jatkuvasti sen rakkaani viekussa, vaikka ikuisesti.:) Parisuhteessa kova pusuttelemaan ja halailemaan, semmonen läheisyydenhaluinen. Aina kullan kaikussa ma olla tahtoisin.
Varsinkaan etsiä mistään baarista jotain seuraa, siellähän ne nimen omaan hakevat vain yhden illan hurmiota. Toisaalta etenen kyllä suhteessa nopeasti aina, mutta alan vain kestävään suhteeseen, yhden illan hurmio ei ole mun juttuni. Baariin siis menen vain ryyppäämään tai keikalle, koskaan en etsisi baarista seuraa.