Eilen sitten juhlittiin, kuvista voinette päätellä että osanottajien koominen ulkonäkö aiheutti kovasti lisähupia. Vahvasti sekopäisen säväyksen illalle antoivat stereomme, jotka suostuivat polttamaltamme levyltä soittamaan ainoastaan Kuinka saisin rikki kookospähkinän-biisiä. Kookospähkinöitä ei kämpässämme rikottu, aivosoluja sitten senkin puolesta. Sanottakoon että hauskaa oli, joskin Stalin ja Muhammed taisivat ottaa hieman liikaa. Jonkin sortin plasmaruisku meillä taisi keskuudessamme olla, sillä aamulla krapulaisena alakerrassa liikuskellessani huomasin sukkieni jäävän kiinni lattiaan, ja sormieni jääkaapinoveen.
Uusiksi!