IRC-Galleria

Ghino

Ghino

eikä oo sen koomin näkyny! Kateissa?

Kouvolan vauhdikas vkl :DSunnuntai 18.10.2009 17:18

Perjantaina vauhdikas ilta kaikinpuolin, päästiin jopa poliisien kans tekemisiin :D
Lauantaina miitti Korian ABC:lla, sieltä kvl keskustaan pyörimään.. tuttuja, ja tutumpia autoja taas nurkil, pari landialaista tuli bongattuu miitin ulkopuoleltakin :)

Sunnuntaiaamun mukava herätys Kouvolan kyttälaitokselta, ja kutsu kuulusteluihin :D

Klo 16 pitää siis kiiruhtaa laitokselle juttusille Villen kans :D

*Mitähän sitä seuraavaks keksis?* :D

KVL again...Torstai 15.10.2009 14:58

Miten mie arvelinkin et taas käy näin :D Kvl:aan perjantaina, kaverimiittiä taas tiedossa, samoin lauantana > volvomiitti korian abc:lla. Noo, vaihtelu virkistää taas vaihteeks.. :D

Ja taas...Sunnuntai 11.10.2009 01:03

siellä missä eilenkin :D

Kouvola kutsuu!Perjantai 09.10.2009 19:21

Tänää taas vaihteeks kvl:n suuntaan, näkee pitkäst aikaa vanhoja kavereitaki :)

Viikko poissa..Sunnuntai 27.09.2009 14:36

Kamat on pakattu, ja matka alkaa NYT. Tää tytsy lähtee kohti Rodosta! :D

Kohti lappeenrantaa =>Perjantai 18.09.2009 17:33

Tänää OTG ottaa suunnan lpr:aa kohti, lähdetään vallottaa uusia maisemia :D No ei sentäs.. Mut huomen Midnightiin varmaankin. Ai niin, ja pitääkin muistaa vaihtaa Luumäen jälkeen eurot oravannahkoihin, toimii varmaan paremmin maksuvälineenä noilla "karjalalaisilla" :)

Kuka on sinun tosi ystäväsi? Lauantai 12.09.2009 19:47

Tämä tosiaan toimii....!

Jos et usko kokeile tätä.

Laita koirasi ja vaimosi auton takaluukkuun tunniksi.
Kun avaat luukun, kumpi on tosi iloinen nähdessään sinut?
vanhuuden ilot

25-vuotias Mona meni naimisiin yli 90-vuotiaan Matin kanssa. Häämatkalle Mona varasi heille hotellista eri huoneet, koska hän halusi ajatella miehensä terveyttä.
Kun Mona oli käynyt nukkumaan huoneeseensa, kuului ovelta koputus. Mattihan siellä kolkutteli hääyön ilot mielessään. Hommat hoituivatkin hienosti, Matti toivotti hyvät yöt ja poistui omaan huoneeseensa. Mona kävi jälleen nukkumaan, mutta kohta ovelta kuului taas koputus. Matilla olivat taas himot heränneet, hoidettiin hommat, ja kaikki meni yhtä hyvin kuin ensimmäiselläkin kerralla. Matti sanoi hyvät yöt ja lähti omaan huoneeseensa.
Mona laittautui vuoteeseensa ja oli pian lähes unessa, mutta taas Matti oli oven takana hommat mielessään. Jo kolmatta kertaa! Kiljaisi Mona ihmeissään. Lemmenleikkien jälkeen Mona sanoi:
- Olet lähes satavuotias ja loistava rakastaja. Ajatella, kolme kertaa! Olen ollut monen ikäisten kanssa, ja he ovat yleensä jaksaneet vain kerran! Johon Matti sanoi:- Tarkoitatko, että minä kävin jo täällä?

*********************************************************************

85 vuotta täyttävä vanha mies meni omaistensa pakottamana elämänsä ensimmäiseen lääkärintarkastukseen. Lääkäri totesi miehen olevan kunnoltaan 40-vuotiaan tasolla ja kysyi, miten vanhus oli pysynyt niin hyväkuntoisena. Iloisena vanhus vastasi: - Ei siinä nyt ihmettä ole, kun vietän säännöllistä elämää, ulkoilen paljon, syön hyvää ruokaa ja Jumalakin auttaa minua aina yöllä. Lääkäri kysyi, miten Jumala auttoi vanhusta yöllä. Tämä vastasi: - Aina kun menen pissalle, Jumala sytyttää vessan valon. Lääkäri jäi aika tavalla pyörälle päästään. Vanhus oli ruumiillisesti terveyden perikuva, mutta yliskamarissa hänellä oli ilmeisesti vikaa.
Tarkastaakseen asian hän saman tien soitti vanhuksen vaimolle ja kertoi: -Miehenne on ruumiillisesti erinomaisessa kunnossa, mutta oletteko huomannut jotain erityistä hänen käyttäytymisessään? Hän näet väittää, että Jumala sytyttää hänen puolestaan valot, kun hän menee yöllä vessaan pissille. Toisessa päässä oli pitkään hiljaista. Sitten tuumiva ääni vastasi:
- Ahaa... Hmm...No nyt minä taidan ymmärtää, miksi jääkaappi haisee joka aamu virtsalle.

*********************************************************************

Avioon menossa oleva nuorukainen oli käymässä isoisänsä luona ja kysyi häneltä seksistä. - Aluksi sitä haluaa joka päivä, ehkä useitakin kertoja päivässä, vaari valisti pojanpoikaansa. Ajan myötä tilanne tasoittuu ja kertakin viikossa riittää. Sitten, kun aikaa kuluu, kerta kuukaudessakin tuntuu riittävältä... Ja vanhuksena se tulee mieleen enää ehkä vain hääpäivän vuosipäivänä.
- Kuinkas mummu ja sinä nykyään..? poika tiedusteli.
- Nooh, me harrastamme enää suuseksiä, vaari sanoi.
- Vai niin? nuori mies ilahtui. Suuseksi sentään vielä sujuu!
- Juu, vaari sanoi. Menemme illalla molemmat omiin sänkyihimme. Ensin mummu huutaa minulle "haista vittu!" ja minä vastaan "ime munaa!".

*********************************************************************

Aviopari oli ollut naimisissa 50 vuotta. He istuivat aamiaisella ja vanhaherra sanoi vaimolleen:
- Ajattele kultaseni, olemme olleet 50 vuotta naimisissa.
- Niin, vaimo vastasi. Päivälleen viisikymmentä vuotta sitten istuimme tämän saman pöydän ääressä aamiaisella.
- Hmmm..., vanha mies sanoi. Istuimme luultavasti tässä alasti 50 vuotta sitten.
- No, vanha rouva liverteli. Pitäisiköhän meidän...?
Pari riisui vaatteensa ja he istuivat pöydän ääreen. He istuivat siinä muutaman minuutin ja kikattelivat kuin teini-ikäiset, kunnes vaimo kuiskasi:
- Tunnen saman poltteen nänneissäni kuin 50 vuotta sitten.
- Ei ihme! mies vastasi. Toinen nännisi on kahvikupissa ja toinen puurolautasella!

*********************************************************************

Eläkeläismiehellä seisoi ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Hän huusi ihmeissään vaimon paikalle.
- Emma! Katsos mikä täällä seistä jököttää! Vaimo katsoi hetken miehensä jäykkää kalua ja tokaisi:
- Nyt kun viimein sait siitä rypyt pois, voisi olla hyvä hetki pestä se!

*********************************************************************

Eläkeläismies istui pihakeinussa, kun hänen pojanpoikansa tuli käymään. Pojanpoika huomasi hämmästyksekseen, että vaarilla oli pelkkä paita päällään.
- Vaari, miksi ihmeessä istut ulkona munasillasi? hän kysyi hämmästyneenä.
- Tämä oli mummun idea, vaari vastasi. Istuin tässä viime viikolla ilman paitaa, ja tuloksena oli jäykkä niska.

EutanasiaMaanantai 23.03.2009 17:54

Eilen illalla istuin vaimoni kanssa keskustellen niitä näitä ja jutun aiheeksi tuli jossain vaiheessa eutanasia.
Siihen varsin herkkään, elämän ja kuoleman rajamailla liikkuvaan aiheeseen totesin hänelle:" Lupaathan ettet päästä minua sellaiseen vihannesmaiseen tilaan, jossa elämäni on riippuvainen jostain sähköisestä laitteesta ja ravinnontarpeeni tyydytetään nesteillä.
Jos näet minun olevan siinä jamassa niin lupaathan kytkeä elintoimintojani ylläpitävät laitteet pois päältä ja lopettaa nesteytyksen."
Sanomatta mitään vaimoni nousi, otti kaukosäätimen ja sulki television, sammutti internetin sekä tietokoneen ja kaatoi kaljani viemäriin...

Minulla on kolme koiraa. Olen minä niitä kouluttanutkin. Lenkkeilijöihin ne
suhtautuvat tosi luontevasti. Iloisesti häntä heiluen
ne menevät tervehtimään kaikkia kuntourheilun ystäviä. Minä olen
siinä ihan lähellä, narun toisessa päässä, rähmälläni. Hyvin suhtautuvat
lenkkeilijät poistuessaan paikalta tapaamisemme jälkeen. Kuraiset
tassun jäljet rintapielessä ja naama nuoltuna. Haluavat tavata
toistekin. Moni on huutanut: "Te kuulette minusta vielä!" Mukavaa sakkia.

Vaikka kyllä koirien koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä. Kapulan
heittämisestä ne tykkäävät valtavasti. Kerran heitin. Poliisit
toivat koirat illalla kotiin.
Minä sanoin, että ei olisi tarvinnut. Luulivat, että lasken leikkiä.

Naapuritkin pitävät meidän koirista kovasti, ovat antaneet niille
lempinimetkin: AD ja HD. Outoja, olisiko arabiaa?

Kerran minä vein yhden lääkäriin ja sanoin, että nyt tälle
idiootille on tehtävä jotain. Lääkäri kysyi, että voiko eläintenhoitaja
pitää sillä välin minun koiraani. Kaikki eläinlääkärit eivät ole tosikkoja.

Uskoihan lääkäri puhetta ja määräsi koiralle rauhoittavia pillereitä.
Muutaman purkillisen se niitä sitten söikin, nälkäänsä. Antoi vielä tassua
kiitokseksi. Pitihän minunkin yksi maistaa. Viikko meni horroksessa.
Lääkitys lopetettiin tehottomana. Ei siitä ollut huumekoiraksi.

Monet koirat ovat kovia syömään. Aamiaiseksi ne vetäisevät pari desiä
nappuloita, maksalaatikkoa ja olkkarin sohvan.

Koiran hankkiminen ei ole kovin kallista. Parilla tonnilla saa
hyvät paperit omaavan koiran. Remonttiin menee kymppitonnin verran ja
ruokaan viitisenkymppiä kuussa. Meillä lisäkustannuksia aiheutti turvahäkin
ostaminen, mutta se osoittautui liian pieneksi koko perheelle.

Luin koirakirjan. Siinä sanottiin että koiraperheessä johtajuus
on tärkeässä asemassa. Helpotti. Yksi asia on sentään meilläkin hoidettu
oikein: koirat ovat loistavia johtajia.

Lenkkikavereitahan minun piti niistä itselleni kasvattaa.
Ensimmäisellä lenkillä vedettiin yhtä köyttä tosi hienosti. Eri suuntiin.
Koirien kanssa juokseminen vaatii vahvoja olkapäitä.

En oikein uskaltautunut taannoin mukaan keskusteluun lenkkipoluilla
häiriköivistä koirista. Ymmärsin heti, että joku oli nähnyt
meidät. Päätin kuitenkin tulla ulos kaapista kun tajusin, ettei ongelma ole
yksin minun, se on myös niiden, joita meidän koirat ovat häiriköineet.

Eiköhän sovita että jokainen hoitaa omat ongelmansa.
Kennelpiireissä on väläytelty ongelman ratkaisuksi niinkin julmaa asiaa
kuin piikin antamista häiriökäyttäytyjille. Minusta se on kohtuuttoman kova
rangaistus, sitä paitsi suurin osa lenkkeilijöistä on ihan mukavaa
porukkaa.