IRC-Galleria

'Kirjoitan turhuutta,
toisinaan verta hyytävää kurjuutta.

Kirjoitan tuskasta ja kivusta,
ahdistuksesta ja surusta,
katkeruudesta ja riistosta,
yksinäisyydestä ja hulluudesta.

Toistan ja toistan itseäni.

Miksi?

Siksi,
että tässä olen minä..'

'Mä kävelen kadulla,
turhaan yrität saada mua,
kun mun täydellisyys ei edes huomaa sua,
yrität juosta mua kiinni,
mutten edes huomioi sua,
olen liian hyvä sulle,
ja niin toisin sanoen,
oot aivan paska mulle.'

'Vihaan valheita joita suustani tulee,
valehtelin itselleni uskovani rakkautteen,
ehkä se pitikin paikkansa,
mutta rakkaus ei pitänyt.
Syljen vasten rakkauden kasvoja,
petturi mikä petturi,
tästä lähdin sodin rakkautta vastaan,
rakkautta ja sen petollisuutta,
rakkautta ja sen valheellisuutta.

Oksennan päälleni kaikki lauseet,
lauseet jotka liittyivät rakkautteen,
nyt ymmärän sen,
että rakkaus osaa vain satuttaa,
satuttaa ja repiä sirpaleiksi,
vihaan sanaa rakkaus yhtä paljon kuin vihaan sanaa helvetti.

Värisen inhosta kuullessani rakkaudesta,
vihaan rakkautta,
vihaan ihastumista,
ethän siis tule tyrkyttämään saastaisia,
heikkoja tunteita vasten kasvojani,
muuten saat kivun kynnet osaksesi,
vaikka toivoin paljon niin,
ei minua luotukkaan rakkautta jakamaan,
vain ja ainoastaan tuota tunnetta vihaamaan.'

'Olen virhe,
elämäni suurin virhe
olen minä.
Virheellisyys oli valhe,
virustorjuntani ei toiminut,
koska olen virhe.

Olen elämäsi suurin virhe,
täydellinen virhe aivoihisi kirjoitettuna.

Olen virhe tässä maailmassa,
olen virheellinen ohjelma
koko täydellisyydessä.

Olen näkyvin epäkohta,
ainoa hyväpuoleni on,
että olen käyttäjäystävällinen'

'Olen kuollut,
kuollut pois itsestäni,
olen jättänyt suurimman osan itsestäni matkan varrelle,
ja tämä suurin osa minusta oli rakkaus.

Rakkaus olikin pettävä voima,
turhaan pistävä,
miksi haavoittaa enää verille itseään,
kun voin sotiakin sitä vastaan.

En jaksa enään toivoa,
en uskalla enään mitään kellekkään luvata,
ei minusta ole tähän elämään,
ettekö ole jo huomanneet?

Olen turha luontokappale,
katkeran suloinen sellainen,
poistin itsestäni tunteen kauniin ja suojaisan,
nimeltään rakkaus turvaisa.

En enään koskaan kellekkään anna itseäni,
en enään koskaan luovuta sydäntäni kellekkään,
se on jo tarpeeksi hajalla,
niin moni sirpaleista muuttunut jääksi,
jota ei voi sulattaa.

Ymmäräthän miksi en voi koskaan enää rakastaa?'

~*taidan olla sodassa rakkautta ja itseäni vastaan*~