Kevät, tuo ihana vuodenaika nostaa jälleen versonsa lumien alta,
kuten tekee kaikki positiiviset ajatukset tuon menneen talven kaamoksen lomasta.
Nyt kun valoa on jälleen elämässä onkin hyvä katsella mitä on saanut aikaan.
ja onhan sitä.
Uudet siemenet on kylvetty kesää varten ja syksyn tullessa onkin mielenkiintoista nähdä,
mitä syntyy ja kuka niitä synnyttää.
Linnut ne aloittavat tämänkin kevään iloisella laulullaan, siinä samassa kuin mieleni yrittää tavoittaa ajatuksiaan, jotka makaavat liian syvissä vesissä.
(Eivätkä ne voimien loppuessakaan tahdo uida rantaanpäin.)
Elämä on ihmisen parasta aikaa, kuten kevät astmaatikon.
Odotan takatalven tuloa ja versojen pikaista palelemista.