On valtakunta kuninkaiden, onnellisuuteen taipuvaisten
siellä missä siintää meri.
Laine rantaan tunteen tuo, tuntemattoman kulkijan luo.
Tietä kuljen synkkään metsään
ei valoa, saati toivoa.
Tavoittelen kuninkuutta
etsin
toivon jotain suurta, mutta pimeydessä kulkemaan
jotkut meistä tuomitaan.
Ei taivu valo pääni päällä
ei toivo anna toiveikkuutta.
Narrina jatkuu matka onnen maassa
metsä synkkä, polku loputon
taivun
sydän rinnassani
lohduton...
(C)