MIeleni kummallinen huojuu edestakaisin
teen lailla mukini syvyydessä, vai onko
lie kuumehouretta, sekavaa, etäistä.
Kuuntelen musiikkia mieleni piristykseksi,
korjaan loputtomasti virheitäni ajatusten syöpyessä
bitti avaruuden perkeleelliseen syleilyyn.
Jälleen istun yksin ja kirjoitan tarinaa, joka vaatii
kirjoittamista jotta sen lukisi...
(C)