Kun toiveet voittavat fysiikan
kun ei voi olla varma, mutta luulee
kun kipu vie pois kauniin ajan
ja särkylääkkeet syövät surun mennessään.
Tikut tanassa, kohti korkeaa talvitaivasta
me jatkamme matkaa
ja rakennamme uuden sillan
toivon lähteelle
kyynelten joen yli.
Ihmisnaisissa on voima aloittaa uudelleen
tai joskus
vain jatkaa sillä, mikä onni on annettu.
Siinä omani, keskenmenon viillon avaaman runosuoneni sykettä.