Tiedän että joillain (esim mulla) ei ole ketään joka ottaisi kuvia mutta niillä joilla on... ja jotka ei kestä katsoa itseään "luonnollisena" niin kysynpähän vaan että what the fuck...
..miksi kuvissa pitää aina poseerata ja olla mahdollisimman kaunis ollakseen hyväksytty osa sosiaalista mediaa?
Eikö kaikkein viehättävintä ole ihminen joka hymyilee luontevasti kaveriporukassa, lemmikkinsä kanssa, vaikka jumalauta pysäkillä venaamassa bussia tai maalla pellon keskellä auringonlaskun aikaan?
Eihän me mitään vahanukkeja olla vaan ihmisiä tekemässä asioita, muiden parissa... välillä vähemmän, välillä enemmän laitettuina..
Ja musta koko tunteiden kirjo pitäisi saada tulla jopa nettiin laitetuissa kuvissa esiin- ei vain se "omg so happy happy" tai "bitch, I'm so goddamn sexy"-duckface tai mikä lienee.
Mutta toki en ole mikään malliesimerkki.. ehkä siksi voinkin niin pahoin kun olen osa tätä selfie-kulttuuria... ja ollut jo monta vuotta... jo silloin kun jotkut teistä olitte vielä ala-asteen tokalla tai kolmannella.
En silloin edes osannut ajatella että näistä "selfieistä" tulisi niin iso juttu. Pidin itseäni aina vähän pöhkönä kun otin itsestäni 100 kasvokuvaa ja koitin kaivaa niistä edes jonkun siedettävän..
Siis silloin joskus vuonna 2006. Time flies.
