IRC-Galleria

1.
Miks mun pitäs antaa, kaikki paska anteeksi/
En oo paskan vertaa parempi, jos unothasin haaverit/
Niist mä ainain opin et sain siit tarpeeksi/
Miks mä hyväksyntää haeksin, otin väärät kaverit/

Rellestin iltasin, vedin kaiken niin överiks kun pysty/
Hyvä jos sit hädin tusikn alus pysyin pystys/
Ja jo illan puolesvälis, sammuin ekaa kertaa/
Rupesin sairastelee, siin menos ja yskin verta/

Niil niin sanotuil frendeil, ei ollu arvostust mua kohtaan/
Ne vaan nauro päin naamaa, eikä antanu tukee ottaa/
Rahaa vitusti meni, ja vanhemmat ihmetteli/
Et miten mä selvii, ja miten mä sit elin/

Mut haistatin askat, enkä kuunnellu apuu/
Vaaan lukitsin korvani, niin et se alko niit sattuu/
Mut sisäl mä silti itkin, ja kaipasin niitä/
Mut hej täs kovan ulkokuoren alla oli helppo piillä/

K.
Täs on totuus, ja tää voi viiltää ja sattuu/
Ei täst varmaanselvii, eikä saa apuu/
Vii-iiltävä totuus/
Siihen vaan pakko sit varmaan tottuu/

2.
Maleksin mestoilla ja tutustuin piireihin/
Viinakin alko tökkii ja tutuistuin pillereihin/
Jouduin kierteeseen, jost yks reitti oli pois/
Nyt vituttaa miks en kuunnellu läheisten neuvoi/

Aloin voimaan pahoin, ja hastrasin vaan lisää/
Välil piikil suoneen, välil happoo suusta sisään/
Vähän sillee milt se tuntu, väil pajautin saasteita/
Vedin kapseita, ja olin lähel sit jo haljeta/

Jossain vaihees, vaan tajusin et pakko lopettaa/
Tein tän tarinan siks, et ees jotain sit opettaa/
Kun mä oon menny, ja sä kuulet tän biisin/
Et ottasit tän vinkin, ja biel kun pääset irti/

Niin päästät irti, ja alat viel elää elämääs/
Sun on pakko tajuu, ja todellisuuteen herätä/
Ottaa ittees niskasta, ja päästä yli huumeista/
Se kun on ainoo tapa välttyy kaikilt murheilta/