IRC-Galleria

1.
Nyt istun, vaellettuani pitään tien pientaretta/
Valitsin helpoimman reitin, kun ei parempaan tarvetta/
Piti oppii olemaan vaiti, vaik kuin vitutti/
Purkaa tunteit piti, mut muuten ne täysiks sivuiksi/

Välil ne piti niellä, mitä taas tuli tehtyy/
Osittain surun takii, alko inspiraationi ehtyy/
Nyt revin ne sivut palasiks, satoihin paloihin/
Menin sanattomaks viimein, en tiedä mitä sanoisin/

Kun kynän muste katoaa, paperi murenee/
Käsi tärisee, ja näkökenttä alkaa sumenee/
Olinko räppäri? Vai tekeydyinkö sen kaiken varjoon/
Kun näin sen mitä se pysty mulle tarjoo/

Olin harvoin ilonen, mut löysin tieni/
Ikusesti hoppari, ja sen jo nuorena tiesin/
Näin vihollisen, vaik surul ei oo kasvoja/
Niin mulle oli liian helppo erheitä tarjota/

2.
Osasinko tätä kaikkee odottaa?/
Kun nyt nauran vihdoin, ja aurinko porottaa/
Ottanu kiinni käsistä, jotka totesin vahvoiksi/
Sitä mukaan viha että masennus kaikkosi/

Tänkö sillon vaistosin, kun synkät hetket kohtasin/
Niin tai näin ikusesti, tän elämän ottasin/
Varsinkin nää hetket, elän loistavaa vaihet/
Löysin palapeliini palat, löysin vierelleni naisen/

Elän unelmien hetkii, todellista toiveiden täyttymistä/
Enkä ikin pysty tai ehi ystäviini tästä tarpeeks kiittää/
Aika kiitää, enkä ajatellu ottaa rauhallisesti enää/
Päivät vierähtää, ja joka päivän haluun elää/

Kierrellen kaarrellen, vähän joka kolkas käyden/
Mulle ei kelpaa puolikas elämä, MÄ HALUUN TÄYDEN/
Kerään matkaani positiivisii hetkii, joit sit kokee/
Täst eteenpäin oon negatiiviselle, ikusesti sokee/