1.
Käsi tärisee, lasin tippuessa se pirstoutuu siin/
Hetken ulapalla, tuputetaan aivoihin lisää kieroutumii/
Ei ajatella päällä, kun raha nostaa vallan arvoo/
Sitä miettii pään puhki, kun nuori paskas tarpoo/
Ei mitään armoo, ei ketään lähelläkään/
Mut kuka suris? Kuka huomais jos mä lähen tänään?/
Oonhan mäkin vaan yks arvoton, opiskelija nuori täällä/
Ei mua hyväksytä tänne, enkä ees haluis jäädä/
Kun tuol jossain parempi, ja siel moni kaveri/
Joten jos saisin viimeisen toivee, pyytäsin anteeksi/
Kaikilta jota satuttanu, sil mua sattuu tää aina/
Ja tajunnu omistavani elämäni, siihen et olisin vainaa/
Säälittävä tapaus tosissan, mut anteeks siittä/
Me ollaan samanlaisii, paitsi et mä kyl kiitän/
Kavereita rakkaita kaikesta, mitä koettu yhessä/
Ja ollaan paljon koettu, vaikkakin nuoret kyseessä/
K.
Tartu kii, kun viel pysty tarttumaan/
Taistele siit, vaik se tulee sattumaan/
Oo valmis kattoo, mitä näät edessä/
Niin näätkö sä ees mitään edessä?/
2.
Iskut päähän, sokeennuttaa vahvimmankin/
Rakkaus on kadonnu, ja nyt kun sitä tosissaan tarvittaisin/
Ei arvosteta taidetta, kun sil ei rahaa kerätä/
Nyky-yhteiskunnas, ei ees kuolemaa enää pelätä/
Yhes pitäs mennä läpi vaik harmaan kiven, mut ketä mukana?/
Ei ketään, tai no harvoihin voi enää asioissa turvata/
Pitkält matkalt mukana, pelkkä passi siis palanen paperii/
Ei mitään muuta, ei ees yhtään tosi kaverii/
Virheit tehny, ja oma syy et oon just tällänen/
Jos näät kaverin lähössä, niin takas käännä ne/
Älä vitus päästä niit poistuu, älä anna poistuu elämästä/
Etkö sä tajuu? Oon kuullu tarinoita niin useesti tästä/
Kun menettää rakkaan, menettää kaverit tärkeet/
Sit ei pysty nousee pystyy, ei oo elämäs enää järkee/
Älä siis päästä irti! osoita et arvosta niitäkin/
Kun moni tääl voi luulla, et rahaa arvokkaampana pitäsit/