1.
Dallaan sielu mustana, mut loskas vaikee tarpoo/
Mut jos liian vaikeeta! Ainahan voin kuunnella karpoo/
Tai niin miten tahtoo! Uudenpi polvi ei taida tietääkään/
Kai oon liian vanha! Vaikken sitä lausetta siedäkään/
Tottunu neljän seinän sisällä aikaani viettämään/
En tykkää liikuskella näkyvillä, mut nautin huomiosta/
Ja liian tavanomanen ihminen, ja nyt puhun omasta tasosta/
Heikko, läski, laiska! Mut myöskin työnarkomaani/
Oon epäonnistuja! Ja saan harvoin tahtomaani/
Tarvisin rinnallenikin vaan jonkun, joka musta toisille varottasi/
Kun saavun mestoille! Mä tuhoon tiloi vahingossakin/
Ja oon kun pyöremyrsky, Keskustan tungosessakin/
Yllätyitkö tästä? Mut tottahan tää kaikki on/
Oon itsekriittinen usein, ja aina yhtä onneton/
Vaik vaiteliasta en esitä! Sisältä haluun vaieta/
Ja kun ottanu tän roolin pöydälle! sen piilottaminen vaikeeta/
K.
Elämä on onnistujii varte-een
Mä oon kyllästynyn! Haluun tarttuu asee-seen
Heikonna hetkenä jo niin useesti tarttunu puukon varteen/
Mä tiiän tuskan hinnan! Mut se tulee aina vaan tarpeen/