IRC-Galleria

Unelmaani ei ollu elää
Vaan taistella, vastaan elämää
Silti nytkin vaan
Tääl omaa sotaa
TAISTELLAAN

1.
Seison rannalla, hiekan jyvät jalkapohjissa/
Kauempana ulappaa hahmoja, katseen niihin kohdistan/
Eka tekee muhun vaikutuksen! Tekee mut iloseksi/
Mutta haalenee pois! Kauanhan sekin taas kesti/

Toinen, ehkä vähän tummempaa tunnelmaa tuomaan/
On luotu sen huomaan! Mut mitä se sanoo suoraan?/
Pelkkä ajatus mun mielessä, tekee musta sekavan/
Se hahmo, saa mut vaan eilis päivää kertaamaan/

Kolmanteen mennessä, kyynel valuu poskeen/
Muisto edesmenneestä tyttöystävästä! Se koskee/
Miten voin taas tän kokee! Mitä kärsin jälleen/
Tää hahmo taitaa opettaa tunnet, ei järkee/

Harmikseni vaan harha, haluisin pitää sen tässä/
mut tota neljättä, en ees halua et se vois jäädä/
omakuva, painajainen! Josta ei voi irtoutua/
Iroonista mutta totta, että tilanne alkaa taas pirstoutua/

2.
Niin lyhyt kun se onkaan, ilo mun elämässä/
Heijastuu nyt, yhtenä hahmona, tarinassa tässä/
Hienot hetket! Joita ei paljoo oo kertyny/
On liian usein ja liiaksi täs elämäs ehtyny/

Mut sitä tärkeempii, ollu hienot hetket/
Täydest sydämest mukana, jokases hienos retkes/
Enkä mielelläni, jätä tekemättä mitään/
Mistä saattasinkaan, edes tulevaisuudes pitää/

Toinen hahmohan kertoo! Mitä tein väärin/
Miks en tehnyt sitä, tai miks näin taas päätin/
Ohjasin itse itteni, kohti tätä tulevaa/
Joka vitun ikinen päivä, kauempana unelmaa/

Jonka päälle rakensin, sen elämäni perustan/
Sen unelman! Jonka piti turvata selusta/
Nyt turvaton olo! Katsoessa tätä hahmoo/
Tajuu, et mitä meni ite omaa tietään tarpoo/

3.
En kai ikin kyllästy kertoo, et pelkään yksin oloo/
Janina! En löytäny sua enään sielt kotoo/
Kaikkosit! Ja tää hahmo kuvastaa sua siksi/
En käsitä vielkään! Miks sä ittes hirtit/

Mut mä silti! kaipaan sua sydämestäni/
Kulta pieni, jos kuulle tän, oot vielkin sydämessäni/
Etkä sieltä helpolla kaikkoo, et edes mielestäni/
Koska jokanen asia muistuttaa mua hymystäsi/

Varsinkin, kun kelaa neljättä ja viimestä hahmoo/
Se paskasin hahmo! Ja ainoo mikä ei katoo/
Ei tarvi ees peiliin kattoo, et tietää miten vihaan/
Sitä hahmoa, mikä mun maailmani pilaa/

Nyt ei se rantahiekkakaan, tunnu hyvältä/
Koska kaikki nää tunteet, jyllää niin syvällä/
Et itkun pidättely, on täs vaihees mahotonta/
Nää neljä! Jokanen mua teoillaan varjoon johtaa/

4.
Neljän hahmon, johtamana kapusin tänne asti/
Tässä tänäänkin viellä, siittä asti kun olin lapsi/
En ehkä tästä unelmoinu, mut tän sain/
Ei nyt ihan sitä mitä maailmastain hain/

Oma elämä paskanen! Mut kaikki mitä mul on/
Ei pitäs valittaa, mut taas mä vaan putoon/
Kai tää oli sattuman kauppaa, mitä sain niskoilleni/
Oma syy, mitäs sillon pienen niskottelin/

Kaikkee vastaan! Niin en voinu oppii/
Et mikä on oikein! Ja mikä mihinkin sopii/
Kai jos olisin tajunnu, olisin voinu kaiken muuttaa/
Joku ei olis kuollu! Ja olisin luonu turvaa/

Mut vaik tiiän, et kuin murehtelu on turhaa/
Niin ei vittu mikään muukaan täs maailmas oo juhlaa/