IRC-Galleria

1.
Rakas muistatko sä sen päivän millon tavattiin?/
Hetken puhuttiin! ja kohtalon avulla jo halattiin/
Tutustuttiin, ja pian jo yhteystietoi vaihettiin/
Ekat päivät lensin siivillä! Kun suudelles vaikenin/

Halusin lisää! Ja päivä päivält opin susta kiinni pitää/
Opetit mulle paljon! Ja kestit vaikken tajunnu mitään/
En halunnu mitään tuottaa, mikä saias kyynelees tuottaa/
Se oli mahotonta, et jokin sai mut susta kauneuden huomaa/

Oltiinhan me vaan lapsii, ihan erillaisist perheistä/
Saavuttiin samaan määränpäähän, pitkin eri teitä/
Mä halusin jakaa joka hetken kanssas! Jopa surutkin/
Nyt rukoilen aikaa! Viel kun sä mulle liää puhusit/

Olisin onneni kukkuloilla! Ja en kärsis enään/
En käsitä maailman menoo! Miks lähit lepää?/
Sä olit ainut ketä mut huolit tälläseena, et halunnu mua muuttaa/
Mut se isku tiputti mut, ja kääns mut vaihtaa suuntaa/

K.
Elämä on sekava, ei sitä tiedä mitä tapahtuu/
Joskus sitä vaan pysähtyy, välillä rakastuu/
Ei tunteet tuu lakastuu! ne aina vaan palautuu/
Oon vaan yks menetetty toivo joka painajaiseen havahtuu/

1.
Hakannu rystyset verille, päästäkseni läpi harmaan kiven/
Katkerat itkut tullu! kestäen läpi ne kaikki varmat virheet/
Entisten ystävien ilkeet virneet/ painamal siihen pisteen/
Alusta murtunu vaan niin useesti! et vaikee löytää viret/

Mist ponnistaa jälleen! Päästäkseen taas päälle/
Sen kaiken järjen! Mitä ennen pienokaisena pääs näkee/
Nyt joutuu aina syrjityks! Onks oma virhe olla tällänen?/
Mut tavallani rautalangat suorat! Mä vaan väännän ne/

En osaa rakastaa! Antaa rakkautta sulle tai muille/
En tuntenu tuskaa! Vaik tuskan sanoiksi puitte/
Mä kärsin ihan muista syistä! Ja se on tää kaikki/
Elämä on ruhjeen luoja! Eli paree olla vaiti/

Käsittää ei voi! Mut kaikki katoo käsiltään pois/
Rukouksii latelen liian usein, et kaikki toisin ois/
Ja oon tosissani! En oo tyytyväinen tähän kaikkeen/
Kun en voi käsitellä näit virheit! Puhumattakaan unohetut aiheet/

K.
Käsittelen elämää, niinku tanssin askeleita/
Mul lukee surkee tanssija, jokaisessa tapeteissa/
Et käsitä tätä? Ei sille voi vaan mitään/
Mut oppinu tajuu, ettei tätä voi sisälläkään pitää/

1.
Anteeks Kristus vitusti! En osaa noudattaa sääntöjäs/
Käskyst kaikkii rikkonu! noudattamatta sitä vähäpätöstä/
Tappanu oon! Ja varastanu monesti turhaanki/
Ai miten tapoin? No sanoillani heikompii murhasin/

Teoilla taivutin! omaan tahtooni noudattamatta vanhempii/
Mä manipuloin! ja valehtelin! Enkä saanu siit tarpeeksi/
Olin vaan se hiekkalaatikon kunkku! Joka kasvo aikuseksi/
Olin helvetin kakara! Ja helposti toiset tahtooni taivuttelin/

Viel nuori skidi! Mut niin vitusti parempi kun muut/
Vittu en kaiva omaa hautaa! Vaan kaivan toisten luut/
Näytän keskarii toisille! Ja oon yliJumala toisille/
Ja älä sano et on kusta päässä! eihän se oo ihme/

tai siis miks tollanen ilme? Etkö ennen tienny sitä?/
Et ittestäni pidän! Niin etten ees toisii siedä/
Enkä petä kättäni! Kun pelkästään säkällä kännissä/
Rakastan hiekkalaatikon kunkkuu! Mitä sä et käsitä?/

K.
Noussu kapinaan! Hiekkalaatikolta kohti aikuisuutta/
Ei en oo rakki! joka ei onnistu ees vainuu luuta/
Oon onnistuja vittu! oon ylpee ittestäni tälläseenä/
Oon just niin komee! Ja just niin Jumalaa häpäseenä/

Älä ota vakavasti! Mut pistän sut laulamaan/
Mun skillseil, vaan mä sen nelisatasen kaulan saan/
Kuvotaa ajatella et köyhät läppäs on myynissä/
Turha tulla anelee armoo! Saati esittää kyynistä/
Oon talletettu talentti! Hullu mies esillä/
Ja riimeil murhattujen takii! oon pian sellissä/
Äitis soitti! Et se häpee poikaansa/
Kerto et halus aborttii! Kun sen poika pahoin voimaan saa/
Kattoo kun joutuu, tollasta naamaa kokoajan/
Mut niinku korttipeleis, oon kiskuri korottaja/

1.
Vaikeet ajat takana, mut edessäkin/
Vaik varma itestäni! Nään monet edelläni/
Siks muuraudun neljän seinän sisään/
Kaipa haluun vaan, et toiset must pitää/

Mut niinku aina! Kaikki vaan suuttuu mulle/
Ja haukutte mua! Vaikkette mua ees tunne/
Oon näkökulmani uhri! Tekemäl itteni tunnetuksi/
Vaik sitä ennen halusin, niin en itteeni enää tuntis/

Jos olisin sillo kohdannu nykysen minäni/
Sillon kyl tietäsin! Etten siit enään pitäsi/
Nytkin mielummin! Olisin hiljaa kotona itkemässä/
Kun en oo enää niin sitkee tässä elämässä/

Kokoajan mieli kulkee ylä ja alamäkee/
Kokoajan vaan helpommin ja helpommin sen näkee/
Miten ajatukset heittää ilosta suruun/
Enkä enää pysty ees mistää siittä puhuu/

K.
Ei kuunnella mua! Ei välitetä mun terveyden tilasta/
Ei oikeestaan ees enää kiinnosta poistuu pihasta/
Ei oikeestaan ees enää kiinnosta nauraa ilosta/

Hieno vaan päästä tällee himaan ja silleen. Sit kaunis alotus tähän autioon taloon. Eka ei oo avaimii
-.-' No ei siin sit mitään hakee avaimet kavereilta ja tälleen. Noh mitäs sit voi odottaa kun sinne astuu. Kyllä juuri niin talossa juoksee pölypalloja huoneen läpi. Ei oikeen innostas rankan viikon jälkeen viel sit siivota! Noh ei sitten jätetään se siihen kävellään lempi paikkaani (Jääkaapille)
Avaan kaapin oven ja huh! Kaunis tuoksu tai jotain! Siel sitten paljon pahaks mennyttä ruokaa heittää vihreen pöly pilvensä mua naamaan. No ei innostanu sitten rankkaa pois kaapista pilaantuneita ruokii! Kävelin sitten eteenpäin ja olin menossa sohvalla jolloin huomasin että sohva ei ollu kauheen puhas :S No ei siinä mitään tai silleen. Päätin sit luovuttaa ja jättää jopa matkalaukut purkamati. Menin sitten vaan suoraan koneelle.

Täällä siis dataan viel hetken ja koht lähen kaverille kun ei tätä taloo kestä tänään.

K.
Vastuu vapauteen, vastuu rakkauteen/
Oon vapaa uuteen, yritykseen uuteen/
En pelkääpä tätä mitään enään/
Mut kuunelkaa, EN HALUU ELÄÄ/

1.
Suljetaan silmät! Kuunnelaan ihan hiljaa/
Mä haluun nähä, miten tää kaikki kasvaa/
En vastaan vihjaa, haluun vaan rakastaa/
Tuntee vapauden, siit miten rakas tavataan/

Onko se vika pullo liikaa? Kun en siittä fiilaa/
Sekin sanottu hyvin, et kärsin omaa valintaa/
No mut miks sit se ainoo tärkee lähti viereltäni?/
Ja mielestäni! ilman mua se viel eläsi/

En kadu päivääkään! Mut pelkään kaikkee/
Oon onneton ilman rakkautta! Ja sitä mä haikeen/
Tiiän oon vaikee! En pysty seurustelee enään/
Olisin jo mennyt pois! Kun en haluu elää/

Mut rakkait liikaa! Niinku lunta talvisessa maassa/
Jos ette oo tajunnu! Työntäny pois teit rakkaat/
Ja jos ootte kiltei! Menisitte jo eroon musta/
Täs on kyse pakosta! Täs ei oo kyse halusta/

K.

2.
Tuntuu helvetiltä! Tai no Helvettikin parempi valinta/
Mä halusin saada itteni takasin vaan/
Mut menetettyy kaiken! Ei oo enään mitään/
Luulin vaan et voisin susta kulta kiinni pitää/

Ikusesti! Oon kun puinen raastin rauta/
Täynnä reikii! Mut silti niin hauras/
Kohta varmaan haudas! Jos mikään ei muutu/
Emmä sitä pahalla! Älä tästä suutu/

Mut kun! Oon peloissani jokasesta päivästä/
En haluu jäädä! Mut en päästää irti elämästä/
Tuntuu helvetilliselt jatkaa! Ilman järkee/
Mut kun luulin! ettei katoo vierelt ykskään tärkee/

Mut sen jälkeen! Oon pelkkä ulkokuori/
Eikä tyttö poikaa! pelkästään ulkoo huoli/
Vaik oon niin nuori! Silti kokenu paskaa tarpeeksi/
Mä halusin täl vaan pyytää kaikilta anteeksi/

1.
Koitan tehä tän selväksi, Saada teiät tajuumaan/
Ei elämä helppoo! Se tulee joka tapaukses sattumaan/
Vaikka ei sitä saa tällä tavalla ajatellakaan/
Niin sitä tulee pakostakin puhuteltuu ajan herraansa/

Tajuutteks mitä koitan sanoo? Ette tietenkään/
Tehny itelle tietten tahtomatta hallaa vaikkei herää/
Unelmistaan, vaik silti elääkin painajaisissaan/
Lippu puoleensalkoon ujutettuna, ja se harmittaa/

Vaikkei ketään vastikää kuollu! Niin kaikki menny/
Kaikki viereltä hävinny, vaikkei mitään sille tehny/
Okei hiljaa oleminen, ja pahat vaivat edes auttaa/
Et kun kavereit pelottaa, millon poika lähtee hautaan/

Se saan kuoren hauraan, kun vahvankin pelkäämään/
Et millon oikeesti, poika ottaa ja pistää siivet selkäänsä/
Lähtee unten maille, mist ei takas tuu heräämään/
Se tietää ihan hyvin syynki! Miks tulis sen teettämään/

K.
Pelko kauhun silmi, poika näkee elämän pilvis/
Ei oo valmis silti! Et kaikki maailmas katkenein filmin/
Lähtee yrittämään ylittämään, viel kerran estettä/
Mut kuilu vieressä, eikä enään aio sitä estellä/

1.
Bella bella, oot ruusu ohdakkeiden keskellä/
Tuut tänä iltan meille, lupaan olla sulle hellä/
Mulle passaa kaikki, kuhan vaan kehräät/
Mun vatsaa vasten! Ja aamul vierelt heräät/

Tehään illast unohtumaton! niin täydellinen/
Tai pumpaan kovaa, ja tyhjennän kivet/
Niin et pumppauksen jälkeen, unohdat nimet/
muttet saa sanoo ei! Oon tänään liian virees/

Kuulemaan kielteistä vastausta! Mun repliikeille/
Hurmion kätyrinä, mä luon taiteen liikkeiten/
Taitan matkaa ratsastamalla, mut ratsuna sinä/
Osaan olla kiltti, mut haluun kovaa kii pitää/

Herrasmies halutusti! Romanttinenkin osaan olla/
En välttele ''tiukkoi paikkoi'' Osaan olla kova/
änkee pieneen rakoon, suurentaen sitä rutkasti/
Ja kun vanhat fiilikset alus vast, tulee uus lasti/

K.
Daba dibidipii, haluuks maistaa dippii?/
Kasta kerma kastikkeeseen, kulta pimppiis/

1.
Dallaan sielu mustana, mut loskas vaikee tarpoo/
Mut jos liian vaikeeta! Ainahan voin kuunnella karpoo/
Tai niin miten tahtoo! Uudenpi polvi ei taida tietääkään/
Kai oon liian vanha! Vaikken sitä lausetta siedäkään/

Tottunu neljän seinän sisällä aikaani viettämään/
En tykkää liikuskella näkyvillä, mut nautin huomiosta/
Ja liian tavanomanen ihminen, ja nyt puhun omasta tasosta/
Heikko, läski, laiska! Mut myöskin työnarkomaani/

Oon epäonnistuja! Ja saan harvoin tahtomaani/
Tarvisin rinnallenikin vaan jonkun, joka musta toisille varottasi/
Kun saavun mestoille! Mä tuhoon tiloi vahingossakin/
Ja oon kun pyöremyrsky, Keskustan tungosessakin/

Yllätyitkö tästä? Mut tottahan tää kaikki on/
Oon itsekriittinen usein, ja aina yhtä onneton/
Vaik vaiteliasta en esitä! Sisältä haluun vaieta/
Ja kun ottanu tän roolin pöydälle! sen piilottaminen vaikeeta/

K.
Elämä on onnistujii varte-een
Mä oon kyllästynyn! Haluun tarttuu asee-seen
Heikonna hetkenä jo niin useesti tarttunu puukon varteen/
Mä tiiän tuskan hinnan! Mut se tulee aina vaan tarpeen/