1.
En oo pahapoika, en kyl pyhimyskään/
Lyötyn lukkoon! väännän yksin yskää/
Nuoriso hyppii! Ja hakee ylistystään/
Kaduil, mis kova poika jo kyni nysvää/
Pitäs värittää tietä! Mut värit loppu/
Matka varressa, siihen pitäs tottuu/
Paskaset reiti! koska tää loppuu?/
Haluisin levähtää, vaikkei siihen hoppuu/
Käsitemaailma, siit harhakuvasta/
Joka ehti sen nuoren pojan hurmata/
Kaikkoski! Ei tuu takas vaik kuin aikosin/
Otin paperin ja kynän, rustasin muistoksi/
Matkan varrelle! Jos vaikka löytäsin/
Perille! Takas rakkaan käsiin/
Henki on yhen köyden varassa/
Revis se kahtii! Niin et sitä takas saa/
K.
Rankat muistot! Henkinen murha/
Se sattuu! Kun on sielu turta/
Olihan se hetken hienoo hurmaa/
Mut kun kokemus pohjalt sitä surraan/
2.
Pitäs sijottaa elämä töitten lomaan/
Värjätä maailmaas! Voit ite koittaa/
Mä tajunnu! Et mahotonta nauttii/
Jos pitää kokoajan pitää yllä vauhtii/
Jota toinen määrää! Ei se mee niin/
Joka ilta, aina vaan väsyneempänä petiin/
Ja puoli unessa, aamul herätä hommiin/
Päättäjät siin miettii, et kun mikään ei toimi/
Onko se ees ihme! Täs paskas tilantees/
Onks se sit hyvä! Et toisille tilaa teen/
Mielummin muualla, kun täällä/
Haluisin lähtee, mut helpompi jäädä/
Siihen mihin juurtunu!/
Siis mä oon tähän paikkaan juuttunu/
Kiinni, enkä ees pääse irti tästä/
Ravistelen pois, kaiken paskan elämästä/
K.
Rankat muistot! Henkinen murha/
Se sattuu! Kun on sielu turta/
Olihan se hetken hienoo hurmaa/
Mut kun kokemus pohjalt sitä surraan/
3.
Nuorempan sen kaiken koki tavallaan/
Niin pentun jo oppi viinan peräs ravaamaan/
Et siit irti pääsemiseen, tarvii enemmän/
Tukee ystäviltä! Ja tukee perheeltään/
Kitkee kaikki paska pois jollain muulla/
Kun holin avulla! Pitäs onnee tulla/
Mut harvase selvii, ilman ilman mitään/
Pient piristettä! Mist vois syynkaa pitää/
Iteki keksiny syitä miks juoda, miks polttaa/
Ja pikku hiljaa, niit löytyy tost vaan/
Ilman enempii vaikeuksii, valheen pohjalta/
Ja jos ei muuta, niin kaarrutaan alas pohjaan vaa/
K.
Rankat muistot! Henkinen murha/
Se sattuu! Kun on sielu turta/
Olihan se hetken hienoo hurmaa/
Mut kun kokemus pohjalt sitä surraan/