Kuljeksin rinta rottingilla kadun katveessa/
Tää tyttö vierel, bongaan kateellisuuden katseesta/
Vastaan tulijan, ego kohdatessa romahtaa/
Kun mulla bella, jota voi kutsuu omanaan/
Ja jos oot pulas, tuun apuun juoksu jalkaa/
Kaikki mitä mul on, haluun kaiken sen antaa/
Niin ilot kun surut sunkaa jakaa/
Kun kerran oon löytäny sen rakkaan/
Mitä turhaan, sitä murehtimaan/
Jotain niin hienoo, etten voinu uneksiikaan/
Ja hengen vetos kulta! Kuulen sen tänne/
Niin sievän! Joka vetää mult pois järjen/
Suljen vaan silmäni! Ja toivon et olisit jo vierellä/
Onnistuit mut niin tyystin vietellä/
Et ajatukset omin kokonaan sulle/
Ja en sanoiks onnistu pukee, mitä mä tunnen/
Refrain:
’’Tunne tää! Mä en enää yksin jää/
Tieto susta! Halu saada meiät yhdistää/
Kauniin kukkaseni! Pukeutunu väreihin/
Täst lähin, lupaan et ollaan läheisii/’’
Pöytä katettu, kahdelle laitettu tietenkin/
Kiitoksia! Siit et saan olla vihdoin miehesi/
Annoit toisen mahdollisuuden, tähän mä/
Luotan etten oo sun suhteen väärässä/
Oot kultakimpale! Mut paljon arvokkaampi/
Timantti kaunein! Mut sitä tasokkaampi/
Kylmät väreet! Iskee jok’ikinen kerta/
Kun rohkenen, sua kulta suudella/
Ja kerta toisensa jälkeen, näytät nätimmältä/
En tiennyt enne, mut nähtävästi rakkaus tuntuu tältä/
Rinta hakkaa, jalat aivan velttona/
Ja pelkään jok’ikistä tekoa/
Kai täks sitä vois jo kutsuu vaivatta/
Kertoo kuin sua kulta rakasta/
Vaikeitten hetkien yli! Ohi typeryyksie/
Selvitään kahestaan! Siit mistä yksin en/