IRC-Galleria

Olin ulkona ja edessäni oli joku rakennuksen tapainen, jonka muotoa ei ihmisen termein kykene kuvailemaan. Olin juuri tullut sieltä, paikasta jota pitäisi kai kutsua helvetiksi, tai sen esikartanoksi. Ilma väreili ympärilläni, kaikessä oli joku ruskean kellertävä sävy. Vähän samanlainen kun millaisen aurinko tekee kesässä laskiessaan, kun varjot on pitkiä.

Ympärillä olevat rakennukset ja seinämät vaihtoivat hieman paikkaa ja olemustaan väreilyn mukana. Olin jo tottunut siihen, samoin siihen että hahmoja liikkui ympärilläni, ilmestyi ja hävisi. Samoin siihen että joskus tunsin hahmosta pelkän läsnäolon, joskus näin sen vieressäni kokonaan, ja joskus pelkän silhuetin. Näin kun eräs uusi tuttavani tuli kohti ja kysyi oloani.

Sanoin olevani ihan ok, tarvitsin vaan vähän pääni selkiytystä. Hän sanoi että tiesi mitä tarkoitan. Siinä sitten tutustuimme toisiimme ja istuimme jonkunlaisella hiekkapenkereen tapaisella. Rakennus mureni takanamme ja seuraavassa hetkessä se oli niin kun mitään ei olisi tapahtunut. Se ei tuntunut enää edes oudolta, vaan aivan normaalilta. Kerroimme siinä elämäntarinaamme toisillemme lämpimän ilman väreillessä ympärillämme samalla kun hiekka liikkui tuulessa, jota emme kuitenkaan tuntenut. Välillä toisen puheesta ei kuullut juuri mitään, välillä se kuului tulevan jostain todella kaukaa, ja välillä vierestä. Kaikki tämä muuttui ilman väreilyn mukana.

Tämä paikka oli todella outo. Toisaalta se sai pään huutamaan tuskasta ja sisuskalut vääntymään, mutta toisaalta se oli erittäin rauhoittava. Tunteet sekoittuivat toisiinsa niin että useampaa tunnetta pystyi tuntemaan yhtä aikaa. Aika ja paikka itsessään menetti merkityksensä. Niitä ei ollut, silti pystyimme keskustelemaan toisillemme normaalisti kun vaan olimme toisiamme riittävän lähellä. Silloin olimme tavallaan molemmat samassa vaikutuspiirissä.

Olin juuri tullut ulkoa (katso edellinen merkintä niin ymmärrät), kun vastaan juoksi nainen hädissään. Hän tunsi että hänen siskollaan oli asiat huonosti. Porukka oli lähdössä tarkistamaan tilannetta, ja minut haluttiin mukaan.

Minun käskettiin keskittyä tähän naiseen poistuessamme ovesta. Tällöin minä (siis sieluni joka nyt enää olin) tavallaan lukittuisi häneen, ja liikkuisin hänen mukanaan mihin ikinä hän pomppaakin. Astuin ovesta ja tunsin oudon repivän puristuksen tunteen yhdistettynä tukehtumisen tunteeseen. Vähän kun G-voimat olisivat puristaneet minut kasaan.

Olin keskellä tulitaistelua ja lamaannuin. Luodit sinkoilivat ympärilläni ja lävitseni. Silti kaikki ampujat katsoivat ohitseni kun minua ei olisi edes ollut siellä. Kuulin jostain kaikuvan huudon: "Väärä paikka! Keskity!" Suljin silmäni ja keskityin ajattelemaan taas naista jonka perässä olin tullut. Minut repäistiin liikkeelle, ja sinkouduin lähes valon-nopeudella seinien läpi eteenpäin, ja tuntui kun osa minusta olisi jäänyt taakse. Tulin johonkin teollisuushallin tai tyhjän varaston näköiseen harmaaseen betonihuoneeseen jossa oli vaan pari tuolia ja loisteputket katossa. Myös muut olivat tällä kertaa paikalla. Edessä joku italialaisen näköinen mies ajoi partaansa peilin edessä, kun hänen takanaan noin kymmenen metrin päässä oli sidottuna nuori nainen jolle joku mies huusi samalla kun repi hiuksista. Lähdimme liikkeelle. Kaikki yrittivät parhaansa vaikuttaakseen näihin ihmisiin, mutta kykenemättä aiheuttamaan reaktiota. Menin partaa ajavan miehen viereen ja keskityin minkä kykenin ja huusin.

Silloin näin jotain ilmestyvän peiliin. Vihreänä hehkuvat silmät jossain oudossa päässä joka näytti lähinnä puoliksi mädäntyneeltä. Säikähdin ihan helvetisti ja astuin taaksepäin. Mieleni laski että sen olisi pitänyt olla peilikuvani. Katsoin käsiäni, ne olivat normaalit. Kasvonikin tuntui normaalilta, kaverini näytti normaalilta. Palasin peilin luo partaa ajavan miehen viereen, enkä nähnyt peilikuvaani. Mies oli niin kun mitään ei olisi tapahtunut. Hän ei ollut nähnyt mitään. En edelleenkään ymmärrä mitä tapahtui.

Kukaan ei saanut mitään tapahtumaan, ja kaikki - varsinkin nainen jonka mukana tulimme - oli hädissään. Tuoliin sidottu nainen oli hänen siskonsa. Jouduimme palaamaan takaisin, en tiedä miksi.
Kun palasimme, ihmiset juoksivat kertomaan muille näkemästään. He puhuivat toisilleen aivan kun tietäsivät mitä tehdä seuraavaksi. Itse menin sivummalle. Minulla oli huono olo. Niin fyysisesti kun henkisestikin. Kaikki tämä tapahtunut alkoi vähitellen vaikuttaa psyykeeni, mikäli minulla sellaista edes oli. Kai se sitten vaikutti sieluuni. Ympäristö ja paikan sielu, se tunnelma joka paikassa oli, alkoi vähitellen vaikuttamaan minuun.

Näin viime yönä yhden elämäni hienoimmista unista. No ainakin efektien puolesta.

Olin kävelemässä kavereiden kanssa nurmikolla ja muisteltiin juuri keskuudestamme poistunutta kaveriamme. Kävelin varjossa yhden näyteikkunan ohi, kun näin ikkunassa sinihohtoisen kuvajaisen. Se oli kyseinen hiljattain kuollut kaverini, tai joku hänen eteerinen heijastus. Sitten hän näkyi hetken selvempänä ja huusi jotain minulle, aivan kun varoittaen. Lähden hämmentyneenä kävelemään oudon tunteen kanssa, kun jäin sitten auton alle.

Kuolin välittömästi.

Seurasi putoamisen tunne yhdistettynä outoon repivään alipainetuntemukseen. Vatsassani pyöri. Heräsin metallisesta kellarista joka hehkui punaisena. Kellarista lähti metalliset portaat ylöspäin. Kaverini jonka äsken näin tuli vastaan ja kehotti seuraamaan häntä portaita ylös. Lähdin menemään. Matkalla portaissa näin masentuneen näköisen miehen, jolla oli enkelin siivet selässä. Menimme muutaman kerroksen ylöspäin ja sitten poistuimme ovesta. Tulin huoneeseen. Tämä huone oli normaali ilman punahehkua. Huoneessa oli muutamia tuttuja kasvoja. Mm. ukkini. Kaikki kuolleita.
Juttelimme hetken jonka jälkeen menimme viereiseen huoneeseen. Huoneen yksi seinistä oli lasinen, ja lasisen seinän keskellä oli ovi. Ulkopuolella oleva maisema liikkui oudosti. Hahmot siellä kävelivät vaihtelevalla nopeudella, aivan kun aika nopeutuisi ja hidastuisi hetkellisesti tietyissä kohdissa. Samoin heidän läpinäkyvyytensä muuttui samoin kun revontulet liikkuu ja niiden valoisuus voimistuu ja heikentyy.

Minulle selitettiin että tuossa on ovi väliulottuvuuteen. Se on todellisen maailman ja henkimaailman rajapinta. Se maailma jossa aaveet liikkuu. Voisimme mennä sinne, mutta tarvitsimme mukaan rannekkeen jolla pääsisimme ovesta takaisin sisään. Ilman ranneketta, sen lisäksi ettemme pääsisi takaisin sisään, emme myöskään pysyisi tässä välitilassa, vaan katoaisimme kadotukseen. Voidiin. "Kadotuksella tarkoitetaan yleensä helvettiä, mutta myös täydellistä katoamista tai joutumista vaeltamaan maailmassa tai tyhjyydessä (iäti)" -Wikipedia

Sen lisäksi pystyisimme liikkumaan koko planeetan pinnassa siten että kun astumme ovesta, voimme halutessamme teleportata itsemme haluamaamme paikkaan. Tässä paikassa ihmiset eivät näkisi meitä, emme pystyisi vaikuttamaan mihinkään, paitsi... Jos saamme itseemme tarpeeksi energiaa, voimme voimistua niin että näymme hetken elävien puolella, ja voimme jopa vaikuttaa fyysisesti siihen ulottuvuuteen. Sen kaverini oli tehnyt, kun yritti varoittaa minua.

Sain rannekkeen ja astuin kavereideni kanssa ulos. Siellä tuuli ja tuntui kun olisi kävellyt jossain energiakentässä. "Ilma" itsessään joka oli siellä, tuntui liikkuvan lävitseni kun neste. Se tuntui aluksi pahalta, ja tuntui kun en olisi pystynyt hengittämään. Tosin sitten tajusin etten edes hengitä. Hengityksen tarpeen tunne oli vaan jäänne elämästäni. Ilma väreili aivan samoin kun kuuma ilma asfaltin pinnassa horisontissa. Kun menin kauemmas lasista, "rakennus" josta poistuin tuntui vaihtavan aikakautta jossa se oli. Se oli välillä ränsistyneempi ja välillä täysin tuhoutunut ja välillä ehjä. Samoin käyttäytyi kaikki muu ympärilläni. Kaikki ympärilläni tuntui käyttäytyvän kun lippu joka lepattaa ulottuvuuksien ja ajan tuulessa. Ymmärsin miksi minut tuotiin tänne vaan kävelemään ensin. Mielellä on tietty käsitys ajasta ja paikasta, ja tässä kaikki ne säännöt rikkoutui. Ensin nämä kaikki tuntemukset jä näyt aiheutti henkistä pahaa oloa. Tähän täytyi totuttautua. Lopulta minun totuttautumisretkeni alkoi olla päätöksessä ja palasimme takaisin sisälle.

Tämän jälkeen teimme reissuja ympäri palloa. Pari pelastusretkeä ym. mutta ne on jo toisia tarinoita, jotka ehkä laitan myös tänne. Vähitellen minulle selvisi mikä outo rakennelma se oli johon jouduimme aina palaamaan. Ja mitä ne ovet olivat sen korkean punahehkuisen rapputornin reunoilla. Olin kuolemani jälkeen herännyt helvetin nurkkauksessa. Ja sekin enkelisiipinen kaveri joka tuli vastaan rappusissa oli juuri se. Enkeli.

Langennut enkeli.

Uni tuntui erehdyttävän todelliselta. Kaikki tuntemukset ja näyt niin todelliselta että voisin luulla oikeasti käyneeni jossain. Sekin on myös outoa että muistan kaiken. Ja sitä muistettavaa on usealta, ehkä jopa usealta kymmeneltä tunnilta. Kiehtova maailma, toivottavasti menen taas käymään siellä ensi yönä.

EDIT:
Kirjoitin reissusta myös kakkos ja kolmososan. Löytyvät seuraavina merkintöinä.

http://jussiriekki.blogspot.com/2009/11/mika-on-ihmiselle-luonnollinen.html

Löysin ko. linkin guaran blogista ja tuli niin paljon kommentoitavaa että avaudun tähän.

Linkin videosta.
Todella hyvä pätkä kokonaisuutena, mutta joissain kohti meni vikaan. Tiedemiehet ja lääkärit yrittää jatkuvasti selittää samaa kun tuo video, mutta jostain syystä mäkkärin mainokset menee paremmin perille.

Toisaalta taas tämäkin pätkä on tod. näk. amerikkalaisen tekemä ja amerikkalaisille suunnattu. Siellä raha hallitsee huomattavasti rautaisemmalla otteella kun täällä. Ja sitä kautta siellä on arvotkin menneet jo rahan suuntaan. Tässä maassa terveydenhoitohenkilökunta on vielä sitä mitä nimikin sanoo.

Sen lisäksi on yksi ongelma josta ei ole paljoa puhuttu. Aina puhutaan lääkefirmoista pahana, vaikka asia ei ole aivan näin yksiselitteinen. Toki lääkefirmat keskittyy siihen miten korjata asia kun vahinko on jo tapahtunut. Mutta syystä. Liikalihavuus on joillakin alueilla niin pahana että ilman statiineja sairaalat olisi täynnä kuolevia liikalihavia. No... joku voisi sanoa että saisivat kuolla pois, mutta yritetään nyt vielä olla inhimillisiä.

Tässä vaiheessa joku sanoo että miksi ei keskitytä ongelman ehkäisyyn. No siitä ne lääkärit yrittää puhua ihmisille. Liikuntaa ja ruokavaliota painotetaan, mutta taas tulee eteen ne mäkkärin mainokset. Tai sitten jotain lähes yhtä pahaa... Nimittäin luontaistuotteet.

Siellä myös laitetaan aineita ruoasta purkkiin. Vitamiinit, kivennäisaineet, hiilihydraatit, aminohapot, beta-karotiinit, CLA:t EPA:t, omega-3:t ja lukemattomat muut eri aineet. Kaikki on laitettu purkkiin ja vieläpä eri purkkiin. Jopa kivennäisaineet löytyy eri purkista. Myydään erikseen rautaa ja magnesiumia, kun molempia löytyisi ruoasta aivan hyvin. Sen sijaan että ihmiset käy mäkkärillä niin nyt kaappi on täynnä erilaista purkkia ja ihmiset syö hirvittävän määrän tabletteja. Mutta uskokaa tai älkää, sekään ei ole se luonnollinen vaihtoehto luontokappaleelle nimeltä ihminen.

Esim. EPA, DHA, ALA, muut terveelliset rasvahapot, aminohapot, B-vitamiinit, D-vitamiini, A-vitamiini, E-vitamiini ja lähes kaikki kivennäisaineet voisi laittaa pakettiin nimeltä lohi. Uskomatonta eikö?
Löytyy myös muissa luonnon suomissa paketeissa nimeltä pellavaöljy, soija, saksanpähkinä ym. Ja näissä luonnon suomissa paketeissa on bonus. Ne on käsittelemättömässä luonnollisessa muodossa, helpoti imeytyviä, ja vieläpä optimoidussa suhteessa! Wau!

Linkin blogista.
Siinä mietittiin miten eläinrasva on voinut pitää eskimot kunnossa, vaikka "nykyravitsemustiedon" mukaan sen olisi pitänyt räjäyttää verisuonet. No ei aivan. Mistä nämä "ravitsemustiedot" on peräisin? Muotidieeteistä, luontaistuotteiden mainoksista (ja niiden ostamista "tutkimuksista") terveysintoilijoilta ym. jotka juoksevät säännöllisesti ostamassa purkkia luontaistuotekaupoista siinä välissä kun pilatestunnilta ehtivät. (eikä pidä unohtaa Adidaksen uusimpia superteknisiä tennareita ja teknistä alusasia. Ilman niitä ei liikkuminen ole optimoitua!). Atkinsin dieetti oli kova juttu kunnes pari ihmistä kuoli siihen. Sitten tuli hiilaridieetit ja nyt alkaa ilmestyä diabetespotilaita. Kummallista. No itseasiassa ei. Jälleen kerran siinä on yritetty keksiä oikotie onneen. Sellaista kun ei vaan ole. Lääkärit joutuu nykyään selittäämään että ihminen tarvitsee rasvaa, ja täysin rasvaton dieetti on haitaksi.

Joten... Kuten tuo video ja blogi yritti sanoa. Olemme osa luontoa, meidän tulisi syödä luonnollisesti, ja luonnosta, luonnollista luonnon tarjoamaa ruokaa. Huomaatteko mikä sana toistuu?

Herkullisia hetkiä.

http://www.nytimes.com/2009/12/29/science/29obdino.html?_r=2
Johan pomppasi O_o Suosikkidinoni eritti mahdollisesti myrkkyä ?!?

Samasta löydöstä muissa uutislähteissä:
http://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091221212630.htm
http://paleozoology.suite101.com/article.cfm/the_potentially_poisonous_raptor

Suomeksi:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+paljastivat+ensimm%C3%A4isen+myrkyllisen+dinosauruksen/1135251656090

Miten minulta on lipsahtanut tällainen paukku ohi ?!
No nyt sitten odottelemaan lisää aineistoa ja lisää tutkimuksia.

Ja niin...
Huomatkaa muuten miten hypoteesista tulee mediassa tosiasia ;)
Tässä nimittäin sen tiedeartikkelin abstract, mistä uutiset on revitty:
http://www.pnas.org/content/early/2009/12/10/0912360107.abstract
Kun tuota (tai vaikka New York Timesin artikkelia) vertaa mm. hesarin artikkeliin yllä niin ei voi kun ihmetellä.

Tässä on sellainen pläjäys jonka pitäisi vähän herätellä:
Quatermass

Suosittelen kaikille.

Noniin... nyt alkaa sitten tuo linnun syntylinja olemaan kasassa noin pääpiirteittäin :)

Sen viimeisimpänä osana on dinolintu nimeltä Haplocheirus sollers.

Uutisia:
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/01/linnut_saivat_uuden_esi-isan_1403620.html
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8485263.stm
http://www.sciencedaily.com/releases/2010/01/100128142135.htm
http://news.xinhuanet.com/english2010/sci/2010-01/29/c_13155710.htm
Kiitokset Nowotnylle uutisen löytämisestä.

Mutta eilen tuli myös toinen uutinen joka jäi hieman edellisen varjoon:
http://www.csmonitor.com/Science/2010/0128/New-findings-dinosaurs-were-birds-of-a-colored-feather
http://www.sciencedaily.com/releases/2010/01/100127134245.htm

Nimeltään Lingerie Football League (LFL).

Wiki: http://en.wikipedia.org/wiki/Lingerie_Football_League
Sivut: http://www.lflus.com/

Miami Caliente Tryouts:
http://www.youtube.com/watch?v=5dbz9VyisYA

Game Highlights:
http://www.youtube.com/watch?v=gZcSEE7TuGU
http://www.youtube.com/watch?v=__cyxOIq6CA
http://www.youtube.com/watch?v=UxsleIHdiVc

Peliä - Chicago Bliss vs. Philadelphia Passion:
http://www.youtube.com/watch?v=cSWjjt3cCP4
http://www.youtube.com/watch?v=88brXgP_ynM
http://www.youtube.com/watch?v=tJgLZuGg9Do

Taisin menettää kovalevyni O_o
Recovery DVD ei kykene toimimaan ennen kun virus on poistettu, ja virus keskeyttää F-Securen emergencylevyn toiminnan. Damn... ampuu kovilla kohti.

Neitiä on viime aikoina näkynyt mitä ihmeellisimmissä paikoissa.
Mm. Lauleskelemassa Cosplay tapahtumissa (ensimmäinen video 3D:nä):
http://www.youtube.com/watch?v=YMaouWQV1vc
http://www.youtube.com/watch?v=LorTKDFIsxc

Mallina:
http://www.youtube.com/watch?v=D_zWna0OZcs

Esittäytymässä edeltäjänsä kanssa robottifestivaalailla Toyamassa:
http://www.youtube.com/watch?v=E1DuJQL8spY

Puhumassa Digital Expossa Tokyossa:
http://www.youtube.com/watch?v=YWKzrITm-MU